Syrnikki-improvisaatiota

Tammikuulla satuin Kokkeillaan-bloggaajan sivulle ja huomasin ohjeen syrnikeille (Kokkeillaan - syrnikit), joka ruoka oli minulle ennentuntematon, mutta rahkan ystävänä se kiinnosti. Täällä USA:ssa rahka ei kuulu meidän lähikauppojen valikoimiin, mutta yleensä sitä saa ostaa suosimastamme DeKalb Farmers´ Marketista. Kun viimeksi olin em. "puodissa", ei rahkaa ollutkaan saatavilla, vaikka kaikenlaista muuta maitotuotetta hyllyt pullollaan. Yritin hakea suunnilleen sopivaa korviketta ja löysin purkillisen kefiirijuustoa. Aikani "hmmmh"-hymistelyäni panin sen ostoskoppaan.

Sunnuntaiaamuisin tapaan paistaa juniorillemme lättyjä (vaikka kutsummekin niitä pannukakuiksi Muumimamman mukaan. Muumit olivat aikoinaan kova sana juniorin maailmassa) ja tänään korvasin perusreseptini näillä hieman improvisoiduilla syrnkeillä. Rahka vaihtui kefiirijuustoksi ja appelsiiniakaan ei ollut, mutta sain raastettua kuoret kahdesta pienestä mandariinista.

Pelkäsin taikinasta tulevan hirveän paksua ja vaikeasti vatkattavaa, mutta turhaan huolin. Paksumpaa kyllä kuin normaalilettutaikina, mutta ei mitenkään hankala käsitellä. Maku oli kivan hapahko ja mandariininkuoret antoivat oman säväyksensä.

Kokkeilija oli varoittanut, että tämä syrnikit palavat helposti, joten vahdin niitä aika tarkkaan eikä yksikään kärähtänyt.

Noita syrnikkejä voin vilpittömästi suositella. Vähän vadelmahilloa ja vaahterasiirappia päälle ja nam! Ehkä vielä joku kerta saan käsiini oikeaa rahkaa ja voin verrata kefiirijuustolla valmistettuihin, mutta ei näissä toden totta mitään vikaa ollut. Kelpasivat juniorillekin. "Ovat hyviä!", kuului hänen kommenttinsa ja lautanen oli tyhjentynyt viimeistä murua myöten.