sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Viime aikoina ovat suomalaistuttuni ladanneet facebookiin hiihtoloma-/lumikuvia. Meidän hankikelit ovat oheista luokkaa eli kokolailla "nonexistent". Tänään päästiin asteissa himpun verran kahdenkympin paremmalle puolelle ja aurinko on paistanut suotuisasti, Saatuamme sunnuntaiaamun askareet tehtyä ja kipattua Juniorin takaisin asuntolaansa aloin puuhastaa pihalla. Vaati Seniorin avustusta saada ruohonleikkuri käyntiin talven jälkeen, mutta sitten se taas hyrisi mallikkaasti ja sain rikkaruohot tasattua.

Oregano kukki komeasti, mutta leikkasin ne varret heti kuvan ottamisen jälkeen.
Uutta oreganoa on tulossa...
Eikä ole rosmariinistakaan puutetta!

Katsoin muutama vuosi sitten telkkarista yhtä sellaista "Extreme Makeover" -ohjelmaa, jossa kovia kokeneelle perheelle rakennettin viikossa uusi talo.Tässä nimenomaisessa tapauksessa perheenisä oli onnettomuuden jälkeen menettänyt näkökykynsä ja paitsi että perhe sai paremmin nykyiseen tilanteeseen sopivan talon, pihalle istutettiin myös tuoksupuutarha, jossa oli paljon tuoksuvia kasveja, mm. yrttejä, joista isäntäkin voisi nauttia. Ehkei nähdä, mutta silti kokea muilla aisteilla..

Olisi ihanaa, jos basilikakin olisi yhtä kestävää sorttia kuin rosmariini ja oregano. Nuo viimeksimainitut ovat sellaisia puisempia ja selviävät olemattomallakin hoidolla. Basilika vaatisi vähän enemmän huolenpitoa ja minä olen hitusen laiska...

Mainitsin edellistekstissä mustasta kissasta, jonka olemme nimenneet Pokuksi. Tänä aamuna, kun lähdimme liikkeelle, huomasimme lähikadulla auton alle jääneen mustan kissan. Sydän hyppäsi hetkeksi kurkkuun, sillä perjantaina oli kulunut 2 v, kun menetimme Kaijan. Vaikkei se Poku ole varsinaisesti meidän kissa, niin silti ollut hollilla tämän talven ja sitä on tullut ruokittua ja sille on rakennetu suoja takakuistille.. Phuuh! Kun leikkasin nurmikkoa, huomasin Pokun nauttivan päivästä puidenkatveessa, Joku muu oli siis menettänyt kissansa, muttei ollut Poku.

torstai 12. maaliskuuta 2015

Maaliskuun kunniaksi!

Kevättä on ollut vaihtelevasti ilmassa viime aikoina eli uskallan olettaa talven olevan pääsääntöisesti ohi. Ehkä vielä yöpakkasia voidaan kokea, mutta tuskin suurempia lumipyryjä. Kunnon lumi jäi itse asiassa väliin tältä talvelta ainakin meidän leveysasteilla, sillä kerran näin muutamia hippuja ilmassa ja yhtenä aamuna oli auton päällä kuin ohut tomusokerikerros. Se oli nimenomaan lunta eikä jäätä, mutta se siitä. Ei tosin tarvitse mennä kuin parikymmentä kilsaa meiltä pohjoisemmaksi, kun jo maa oli valkeana pariin otteeseen, muttei onneksi koettu mitään edellisvuoden kaltaisia katastrofeja.

Narsissit kukkivat ja ollaan jopa saatu nauttia parikymmenasteisista päivistä. Ei monista vielä, mutta ihan muutamakin tuntuu aika mukavalta. Linnut ovat aloittaneet kevätkonserttinsa. Nyt ei kestä kauan siitepölykauteen!

Kevään kunniaksi kävin tänään tutulla kampaajalla ja sain kirsikankukkien sävyjä hiuksiini. 50 shades on pink tai jotakin sellaista. Makee sen ajan, kun kestää.

Mirritkin ovat päättäneet, että nyt voi viettää aikaa myös ulkona. Yöksi sentään vielä haluavat sisälle, mutta päivisin ovat usein ulkona koko työpäivämme ajan paitsi meidän matriarkka Tiina, joka tekee vain lyhyitä pyrähdyksiä. Neiti täyttää huhtikuussa 10 v eli ei vielä ihan vanhus, mutta mukavuudenhaluinen.

Kuvassa on meidän nuorukainen Yapi, joka on muutaman viime kuukauden aikana saanut kumppanikseen mustan kissan (ei täysin kokomustan, koska sillä on muutaman sentin läpimittainen valkea läikkä rintamuksissa). Oletamme sen olevan poikakissan, mutta ei ole mitään varmaa tietoa, koska se ei päästä lähietäisyydelle. Ei se ainakaan odota pentuja juuri nyt. Nimesin tulokkaan Pokuksi (taas kerran yhden futispelaajan mukaan) ja olen ruokkinut sitä satunnaisesti, sillä se on joskus viettänyt pakkasyöt meidän takakuistilla, jonne olin laittanut sille suojapaikan.

Pidin tänään vapaapäivän ja ehdin kampaajalta kotiin sopivasti ennen ilmastointimiehen käyntiä. Tuttu kaveri käy kahdesti vuodessa testaamassa lämmistystä/ilmastointia, että ollaan valmiina seuraavaan vuodenaikaan. Asennutimme uuden laitteiston muutama vuosi sitten ja se on ollut oikein hyvä; säästi ensimmäisenä vuotena 400 taalaa eli prikulleen Seniorin laskeslmien mukaan. Nyt sopii taas helteiden tulla!