Kesäloma

Amerikkalaiset eivät tunnetusti pidä pitkiä kesälomia. Neljä viikkoa poissa työmaalta yhtäsoittoa on jotakuinkin ennenkuulumatonta, ellet satu olemaan opettaja. Tyypillisesti täällä otetaan viikko ja sitten pidennettyjä viikonloppuja tai satunnaisia arkipäivävapaita vuoden mittaan. Koska olen ollut pitkään saman työnantajan palveluksessa - 16.8. tuli 15 vuotta täyteen - minulle kertyy tänä vuonna 208 tuntia lomaa eli 5 viikkoa ja päivä päälle (joka firmassa on oma käytäntö). Ja sitten minulla oli vielä 40 tuntia käyttämättäjäänyttä lomaa viime vuodelta. Pidin maaliskuussa viikon, kun teimme road tripin New Yorkiin ja parhaillaan pidän toista viikkoa. Ah, tätä nautintoa! Sanoin seniorille, että nyt on päästävä rannalle, kun ei olla ikiaikoihin oltu ja vannotin häntä ottamaan pari vapaapäivää. Tutkailin kohteita Florida/Georgia/Etelä-Carolina -akselilla ja lähinnä keskityin Atlantin puoleisiin kohteisiin, koska yleensä olemme suunnanneet Meksikonlahden rannoille. Silloin, kun olemme... Viime rantakeikasta oli jo neljä vuotta...

Pienen enten-tenten-tuumiskelun päätteeksi varasin meille kolmeksi yöksi huoneen St Simons-saarelta Georgian rannikolta. Olen käynyt siellä ja viereisellä Jekyll Islandilla 35 vuotta sitten, kun olin tuskin vaipoista vapautunut. Löysin St Simons Inn by the Lighthouse  -nimisen hyvin viehättäväksi osoittautuneen majapaikan. Se oli nimensä mukaisesti majakan vieressä ja ranta tietysti heti majakan takana. Rantahiekka oli tosin melko kapea tuossa kohdassa eli nousuveden aikoihin se oli kokonaan piilossa, mutta kun ajoitti uintikerrat sopivasti, niin ei mitään hätää. Tähän aikaan kesästä Atlantin aallot olivat sangen leppeitä jopa minunlaiselleni vilukissalle.

Kiipesimme tunnollisesti majakan 129 porrasta, jolla pääsi kuvassa näkyvälle parvekkeelle. Tuikulle asti ei ollut asiaa. Oli hieman Muumipappa ja merimäiset tunnelmat.

Joka saarella on tietysti kalastuslaituri ja tässä on St Simonsin laituri illanhämyssä.. Siellä oli paljon väkeä; sekä samanlaisia pällistelijöitä kuin me ja sitten ehta kalastajia vapoineen. Kyselin yhdeltä tyypiltä what´s for dinner? ja sain vastaukseksi, että "Shark. This is the biggest breeding ground for sharks". Ei menty uimaan enää sinä iltana. Ei me kyllä mitään haikaloja nähty kuin 30 sentin mittainen yhden kalastajan koukussa, mutta itse saimme olla rauhassa pulikoimassa. Delfiinit pyörivät yhtenä aamuna ja sitten kerran näin parven pikkukaloja iloittelemassa.

Yhtenä päivänä ajoimme Jekyll Islandille, koska halusin verestää vanhoja muistoja. Se saari oli kuin aika olisi pysähtynyt. Konferenssikeskus, jossa oletan käyneeni keväällä 1979, näytti väljähtäneeltä, jos kauniisti sanotaan. Saaren omakotitalot olivat suunnilleen samaa ikäluokkaa. Kohtuuden nimissä on todettava, että sinne oltiin nyt rakentamassa muutamia uusia hotelleja ja siellä oli perinteinen mahtava hotelli, jonka manikyroidulla nurmella äveriään näköinen mies pelasi krokettia. Oli miten oli, olin hyvin tyytyväinen, että olimme St Simonsilla. Tässä Jekyll Islandin kalastuslaituri, joka näytti olevan suunnilleen samaan vuosikertaa kuin kaikki muukin saarella. Ollessamme laiturilla ohitse pyyhälsi samannäköinen kalastusalus kuin Forrest Gump -filmissä. Melkein teki mieli hypätä veteen sen perään.


Jekyll Islandilla on leveämmälti hiekkarantaa kuin St Simonsilla eikä vuorovesi peitä sitä alleen eli jos rannallaköllöttely on kaikki kaikessa, niin sitten kantsii suunnistaa Jekyllille. Driftwood Beach on aika upea.

Näitä meriheinänummia ovat kaikki rannat täynnä. Ihmettelen oikein, miten joskus vuosisatoja sitten ihmiset ovat keksineet, että jos sen yli tarpoo, niin löytää aika kivan hiekkarannan. Tai ehkä ne ensimmäiset asukit tulivatkin mereltä ja löysivät ensin hiekkarannat ja sitten joutuivat tarpomaan upottavassa heinikossa ennenkuin pääsivät pitävälle maalle. Oheinen näkymä on sen ajopuurannan vierestä.

Ajettaessa St Simonsilta Jekyll Islandille pitää ylittää tämä upea Sidney Lanier -silta. Se on tosiaan aika korkea, mutta pitääkin, koska Brunswickin satamaan menee sen alta liikenne.

Olipahan aivan ihana loma, jos itse sanon. Ei se ollut kuin kolme yötä poissa kotoa, mutta oltiin kuin muissa maailmoissa.

Mikä parasta, olin seniorin kanssa poissa lauantaista tiistaihin (juniorin toimiessa kissavahtina) ja sitten on vielä koko loppuviikko lomaa kotona!!!!

Tänään - torstaina - juniori muutti opiskelija-asuntolaansa Georgia State Universityssä. Viime vuonna hänellä oli suomalainen (!) kämppis, mutta tänä vuonna yksi lukioaikainen tuttu ynnä kaksi muuta uutta tyyppiä. Se muutto oli tehty hyvin jouhevasti ja jo kymmenen maissa aamulla olin jo takaisin kotimaisemissa ja kävin vahauttamassa kulmakarvani (on minussakin sen verran turhamaisuutta), sitten ostin pihalle kukkia (istutin ne ja leikkasin vielä nurmenkin), sen jälkeen asioin askartelukaupassa katsastamassa valikoimia (serkullani oli haku päällä tietynmerkkisille tavaroille) ja sitten kävin ruokakaupassa ja lopuksi kotona imuroin juniorin huoneen (jonka hän oli jättänyt sen ihmeteltävän siistiin kuntoon). Sanoisin, että aika tarmokas päivä, mutta aaaaaahhhhh!