Munkkikestit lapsenmielisille

Joskus 80-luvulla oli Hesarin ruokatorstaissa (tai kulkiko se sillä nimellä???) pikkuartikkeli "Munkkikestit lapsenmielisille". Siinä vaiheessa en ollut ikinä kokeillut uppopaistamista, mutta rohkaisin mieleni ja testasin reseptiä. Turun kaksioni keittiössä ei ollut minkäänsortin liesituuletinta, joten käryt leijuivat ympärillä pari päivää, mutta muuten kokeilu oli onnistunut ja olin jopa kirjoittanut reseptin laitaan "tällä tulee hyviä". Suom. huom. vastaavat kommentit keittokirjoissa ovat pelastaneet pulasta myöhemminkin. Näköjään kommentteja käyttävät toisetkin; muutama päivä sitten yksi fb-kaverini oli  kirjoittanut:

"lol, I love it when I find notes to myself...like the one I just ran across as I thumbed thru an old cookbook, looking to use up a couple of nice avocados. "Avocado Vinegrette" caught my eye, but luckily saw the margin note which read "Don't be fooled -this just makes a giant bucket of crap". Thank you, self, dinner is saved."

Kelataan ajassa tähän päivään. Munkit tulivat jostakin syystä mieleen ja laitoin taikinan kohoamaan. Vaikka meillä nykyisin on jopa liesituuletin, niin vielä parempi on takakuisti tuulisena päivänä. Perimme toistakymmentä vuotta sitten sähköwokin yhdeltä tuttavapariskunnalta, joka oli muuttamassa ulkomaille. Piiiitkiiiiiin aikoihin en koskenut koko kapistukseen, mutta sitten kerran kokeilin sen toimivuutta. Laite on hyvin yksinkertainen: töpseli seinään ja lämpö nousee low-medium-high tasolle. Muita vaihtoehtoja ei ole eikä mitään päälle-pois näppäintä, sillä kaikki on töpselin varassa. Wokki toimi hyvin näppärästi silloin ja koska muistin vempeleen, niin kaivoin sen uudelleen esille ja käytin sitä munkkien paistamiseen tänään.

Viime yönä saatiin kunnon rankkasade ja tänään sen jäljiltä on ollut nättiä, mutta navakka tuuli. Otollinen ilma käryjen haihduttamiselle. Kuistimme tuulikannel ei aivan pienestä hätkähdä, mutta tänään sekin on kilkatellut aika iloisesti.

Huomasin muutaman naapurinvekaran juoksevan meidän takapihan halki ja pyysin poikia koekaniineiksi. Munkit kelpasivat ja kohta tuli vielä yksi lisää kinuamaan munkkia. Juniorikin on kipannut muutaman napaansa ja ihan pakottamatta.


Maistuis varmaan sullekin!