lauantai 31. joulukuuta 2011

Tilintekoa ja tulevaa

Ajatukset siirtyvät ajassa ameebamaisesti eteen, taakse ja välillä sivusuunnassa. Uusi vuosi on vain muutaman tunnin päässä. Tämä kulunut ei ollut mitenkään huono meidän pikkuperheessä: ei mitään erityisiä kremppoja kellään, luonnonmullistukset eivät vaikuttaneet meihin suoranaisesti ja palkka on juossut. Ystäviä on ympärillä, ruokaa pöydässä ja katto pään päällä. Elämä on aika ihanaa sanoisin!

Vuosi sitten vaihdoin uusiin työtehtäviin saman firman palveluksessa - sellainen lateraalisiirto kirjanpidosta osto-osastolle. Tuntuu, että totuttelua riittää edelleen, mutta kaikenkaikkiaan se oli posiitiivinen muutos.

Vuoden kohokohta oli kesäkuinen Suomen-Ruotsinmatka ja siihen liittyen pikapyrähdys Tallinnassa. Sopiva ajankohta, sopivat ihmiset, sopivat paikat, hauskat muistot.

Joskus on hyväksi ottaa laput silmiltään ja kerätä ihkauusia kokemuksia. Ennenkokematonta oli lokakuinen Down & Dirty -kurakisa, johon kaverini B minut houkutteli. Mainio juttu! Nyt tiedän, mistä meidän juniori on perinyt kiintymyksensä mutaan. Voisin hyvin kuvitella ottavani tuon uusiksi, vaikka taidankin jättää väliin helmikuussa järjestettävän Tough Mudder-koitoksen. Kyllä minä olen yllytyshullu, mutta tuohon eivät taida panokset riittää.

Uusista saavutuksista on pakko elvistellä leuanvedolla - jolla itse asiassa olen jo kehuskellut aikaisemmassa blogitekstissä. Levitointikykyni ihastuttaa ja ällistyttää minua edelleen ja vuoden 2012 tavoite on petrata kahdesta. Kyllä neljä pitäisi saada menemään! Sillä pääsisin jo seniorinkin ohi...

Pitkän aikavälin tavoite on saada paino sellaiseen hyvään lukemaan. Olen kiitollinen ystävälleni C:lle, joka sai meidät molemmat vauhtiin heinäkuun alussa ja pikkuhiljaa olemme nakertaneet vaakalukemia alaspäin. Kumpikaan ei päässyt tavoitteeseensa asti ihan vielä, mutta olemme todella hyvissä asemissa uuden vuoden alkaessa, sillä molemmilla on painoa pudonnut 7 kg - C:llä Painonvartioissa ja minulla uppiniskaisesti itsekseni. C:n tavoite on kahden koogeen päässä ja minulla neljän. Meidän neljän vuoden takainen vastaava projekti oli sinänsä menestyksellinen, mutta sitten elämä heitti molemmilla kapuloita rattaisiin ja saavutukset valuivat käsistä. Emme varmaankaan voi mitään noille ulkopuolisille kapuloille tulevaisuudessakaan, mutta ainakin voimme valita, miten niihin reagoimme. Ja sitä paitsi minulla on $100 panttina 31.12.12 asti enkä halua menettää sitä summaa!


************************************************************************

Minulla oli vuosia sitten esinainen, joka väitti tekevänsä tarkat kirjalliset päätökset - lue: uudenvuodenlupaukset - miehensä kanssa ja sitten vuoden lopussa analysoivat tulokset. Tavallaan ihailin hänen kurinalaisuuttaan, mutta toisaalta minua puistatti tuo jäykkyys. Osaan minäkin olla jääräpäinen, mutta olen lähempänä vitsien kymmenen ehdotusta kuin kymmenen käskyä -tyyppiä. Siispä en tee erityisiä lupauksia vuodelle 2012; kun kaikki on mallillaan, niin miksi keikuttaa venettä. Jos jatkan tätä samaa tahtia, niin saan neljä leukaa vedettyä enkä menetä sataa taalaani. Ei käskyjä, mutta tavoitteita!

Hyvää uutta vuotta kaikille!

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Joulupäivän tunnelmat


Sade alkoi jo aamukahdeksalta ja on jatkunut taukoamatta. Ei näytä siltä, että se ihan heti laantuu. On aivan tyyntä. Vaikea kuvitella, että on joulupäivä.


Kun katsoo ulos, niin tavallaan maisema on mahdollisimman tylsä: harmaa taivas, ruskeita lehtiä, märkää, hiljaista. Kukaan ei ole liikkeellä.


Toisaalta kaikki tämä tyyneys ja sateen tasainen ropina sopii tähän päivään. Kuluneen viikon kiireiden jälkeen rauha tuntuu tarpeelliselta.

Nautinnollista joulua!

lauantai 24. joulukuuta 2011

Jouluaaton tarjoomukset - arviointi

Ruokalista ei muuttunut alkuperäisestä suunnitelmasta. Mitäpä muuttamaan, kun reseptit tuntuivat hyviltä, olin jo tehnyt ensimmäisiä hankintoja ja miehetkin olivat antaneet hyväksyntänsä. Tänä aamuna eli aattona tein vielä viimeisen kauppakierroksen ja suuntasin DeKalb Farmers´ Markettiin ostamaan lähinnä lihaa, lohta, ja erilaisia vihreitä kasvikunnan tuotteita (minttua, korianteria, persiljaa, ruohosipulia, kurkkua, jalapenopippuria, limettiä).

Aloitin urakan jälkiruoasta, koska tuo white chocolate-mint pots de créme with candy cane brittle tarvitsi eniten aikaa. Resepti koostui kolmesta osasesta: pots de créme, white chocolate ganache ja candy cane brittle. Siitä huolimatta itse valmistusprosessi ei ollut yhtä työläs kuin olin ounastellut, mutta aikaa piti varata riittävästi, että kaikki ehtii jäähtyä ja asettua. Lopuksi piti muistaa kasata ne osaset. Tuoreen mintun maku tuntui selvästi niissä potseissa ja oli hyvä mielestäni. Tuo jälkiruoka kuuluu siihen kastiin, jota ei pysty syömään kerrallaan suuria määriä, vaikka olisi millainen herkkusuu. Kaikki ne suklaat, kermat ja keltuaiset takaavat jykevän lopputuloksen. Tekisinkö uudestaan? Ehkä, mutten ihan heti ja puolittaisin sen candy cane brittle -määrän, sillä en ole niin suuri suklaan ystävä. Kiva kokeilla, mutta ilmankin elää. Kouluarvosana 7 (ja 8, jos tykkäisin vielä enemmän suklaasta).

Alkupalana oli lohitartare ja tarjosin sitä pitalastujen kera. Reseptissä ehdotettiin joko peruna- tai tortillalastuja, mutta kun tuollaiset pitat sattuivat silmiin, niin tuntuivat sopivalta vaihtoehdolta. Miesväki oli samaa mieltä. Aina välillä tulee tehtyä graavilohta, mutta tämä lohitartare antoi kovan kilpailijan graavatulle, sillä niin oli makoisa kokonaisuus meidän kaikkien mielestä. Kaikki ne korianterit, limetit, inkiväärit, kurkut, jalapenot jne. Vaikea petrata tuosta. Kympin arvoinen resepti.

Keitoksi olin valinnut ranskalaisen sipulikeiton ihan juniorin mieliksi. Bon Appétit-lehden ohje oli yksinkertainen. Seurasin sitä muuten paitsi että paahdoin patonkiviipaleet ja levitin niille pikkasen valkosipulia saamani vinkin mukaisesti. Keitto olisi ollut aivan kelvollista muutenkin, mutta tuo vieno valkosipuli täydensi makua just sopivasti. Italialaiset terracotta-astiat olivat mainiot sipulikeittoastiat. Tämä tulee pysymään repertuaarissa. Kyllä se ainakin ysin ansaitsee.

Pääruokana Coeur de filet provencale. Ruoka saa hyvät pointsit helppotekoisuudestaan, sillä eihän siinä muuta ollut kuin lihaa ja perunoita (plus perusmausteet). Valkosipulivoissakin oli enemmän aineksia. Se valkosipulivoi oli muuten hyvä lisä tähän ruokaan. Ei varmaan jää viimeiseksi kerraksi kuin tuota paistia teemme, mutta ehkä juuri sen yksinkertaisuuden takia tämä resepti saattaa unohtua pitkäksi aikaa ja ihan turhaan. Pinnat 8-9 välimaastossa.
Tässä valkosipulivoi on vasta matkalla sulatukseen.

Kaikenkaikkiaan olimme tyytyväisiä aaton ruokiin. Tunnelma oli mukava, nautiskelimme toistemme seurasta ja apetta oli sopivasti ilman ähkyn-puhkun -tunnetta jälkikäteen. Oikein hyvä jouluaatto!

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Joululahjavihje


Jos vielä on joululahjan puutetta ja tykkäät värkätä omatekoisia, niin tässä yksi nopeatekoinen idea: rinkulahuivi. Tuo löytyi Threads-lehden tammikuun 2012 numerosta (The Koos Loop. A designer´s spin on the infinity scarf), mutta huomasin, että netistä löytyy vastaavia muitakin ohjeita, koskapa tällaiset tuntuvat olevan suosittuja.

Minulla oli ikivanha (n. 25 vuotta tai silleen) Arolan puuvillainen pitkä n. 170 x 35 cm mittainen huivi, jota en oikein koskaan käyttänyt sen enempää, vaikka olin aikoinaan ostanut sen nimenomaan harmaa-mustavärityksen takia ja materiaali on harvaankudottua ja pehmeää. Se oli liian kepeä lämmittämään hartioita, turhan tumma kesäajan käyttöön ja vähän liian iso tavalliseksi huiviksi, mutta se oli oiva koekappale ohjeen testaukseen. Saatuani spiraalin ommeltua minulla meni aikaa pähkäillessä, miten huivin päät ommellaan yhteen. En tahtonut ymmärtää lehden ohjetta ja kuvaa. Piti ottaa puolentoista tunnin tauko, viedä juniori futiskaverinsa luo, turista siellä hetki niitä näitä ja sitten kotiintultua jatkaa harjoituksia. Tauko teki hyvää ja koin valaistuksen. Huivi on valmis.

Tämä on todella helppo tehdä ja siihen voisi käyttää aika tyyriitäkin materiaaleja, koska niitä ei tarvitse hirveän suuria määriä. Koska olen perinyt äitimuorilta aikamoisen kokoelman huiveja, niin voin hyvin kuvitella, että muutamat niistä tulevat löytämään uusiokäyttöä tällaisina rinkuloina ja luulisin, että muorikin hyväksyisi ajatuksen.

Jouluaaton tarjoomukset - versio No. 1

 

Ohessa meidän jouluaatoksi suunnitellut reseptit. En ole kysynyt miesväen mielipiteitä, mutta koska ovat melko kaikkiruokaisia, niin eivätköhän kelpaa.

Jos joku haluaa lisätä vinkkejä tai muuta kivaa, niin kaikin mokomin. Tarkoituksena on kokeilla uusia reseptejä, tehdä makoisaa ruokaa ja sitä ruokaa olla sopiva määrä kolmelle hengelle, ettei sitten joudu syömään samaa monta päivää.

Huom, että Bon Appétit-lehden reseptien uuninlämpötilat on mainittu farenheiteissa. Olen aikonut lisätä ranskalaiseen sipulikeittoon pikkasen valkosipulia ja paahtaa patonginviipaleita (Rouvan Varsinais-Suomesta blogista varastetut ajatukset). Bon Appétit -lehdessä vannotaan koshersuolan nimeen, sillä se tulee useimmissa resepteissä vastaan ja yhdessä numerossa oli artikkelikin eri suolojen makueroista ja käyttösuosituksista. En nyt taida varta vasten hankkia koshersuolaa, ellei sitä kauppareissulla satu tulemaan vastaan, mutta kai joskus voisi kokeilla, jos vaikka omat makunystyrät tuntisivat eroa.

********************************

Salmon Tartare


Use the freshest wild or farmed salmon for this dish. Chilling it in the freezer for 20 minutes makes it easier to dice.
4 servings
  • PREP TIME: 40 minutes
  • TOTAL TIME: 40 minutes
May 2011
Salmon Tartare

Ingredients

  • 18-oz. boneless salmon fillet, skinless
  • 1/4 cup finely diced, seeded cucumber
  • 1 Tbsp. fresh lime juice
  • 1 1/2 tsp. minced fresh chives
  • 1 1/2 tsp. minced fresh cilantro
  • 1 1/2 tsp. grapeseed or vegetable oil
  • 1 1/2 tsp. minced, seeded jalapeño
  • 1 1/2 tsp. minced shallot
  • 3/4 tsp. minced peeled fresh ginger
  • 1/2 tsp. Asian sesame oil
  • 1/4 tsp. (scant) lime zest
  • Kosher salt and freshly ground black pepper
  • Thick-cut potato or tortilla chips

Preparation

  • Place salmon on a plate; freeze until well chilled, about 20 minutes.
  • Thinly slice salmon lengthwise into 1/8"-wide sheets. Cut each sheet into 1/8"-long strips. Cut strips crosswise into 1/8" cubes. Place salmon in a medium bowl. Add cucumber and the next 9 ingredients and toss to combine. Season tartare to taste with salt and pepper. Transfer tartare to a bowl and serve with chips.
  •  
Hungry for More? If you have a question about this recipe, contact our Test Kitchen at askba@bonappetit.com. To see more recipes like this one, check out our Salmon Recipes Slideshow.
    • Nutritional Information

      One serving contains (Analysis includes 1/2 oz. potato chips per serving):
      Calories (Kcal) 180.8
      %Calories From Fat 44.3
      Fat (G) 9.0
      Saturated Fat (G) 1.1
      Cholesterol (Mg) 35.8
      Carbohydrates (G) 10.3
      Dietary Fiber (G) 0.1
      Total Sugars (G) 0.3
      Net Carbs (G) 10.2
      Protein (G) 14.0
      Sodium (Mg) 68.8


    Read More http://www.bonappetit.com/recipes/quick-recipes/2011/05/salmon-tartare#ixzz1gtyKUljd

    *******************************************************************************

    French Onion Soup


    To speed up this classic soup without sacrificing its soulful flavor, simply caramelize the onions in a dry nonstick skillet (be sure to use one with a silicone surface designed for use over high heat, not Teflon), and use good-quality beef stock, preferably one that is low in salt.
    4 servings
    • active: 40 minutes
    • total: 40 minutes
    October 2011
    French Onion Soup

    Ingredients

    • 2 medium onions, finely chopped
    • 1 tablespoon unsalted butter
    • 1 tablespoon Calvados, Applejack, or other brandy
    • 4 cups low-salt beef stock
    • Kosher salt and freshly ground black pepper
    • 4-8 1/2"-thick slices baguette, cut to fit ramekins
    • 1 cup grated Gruyère or raclette cheese
    • special equipment:

      Four 10-oz. ramekins

    Preparation

    • Preheat oven to 450°. Cook onions in a 12" nonstick skillet over high heat, stirring constantly, until soft and caramelized, about 15 minutes. Add butter and toss onions to coat. Remove pan from heat and stir in Calvados. Return pan to heat and continue cooking until Calvados is absorbed, about 30 seconds. Add stock and bring to a simmer. Simmer until soup is reduced to 4 cups, about 5 minutes.
    • Season soup to taste with salt and pepper. Place ramekins on a rimmed baking sheet. Divide soup among ramekins. Top each ramekin with 1–2 slices of bread. Sprinkle 1/4 cup cheese over each. Transfer baking sheet with ramekins to oven and bake until cheese is bubbly and browned in spots, about 4 minutes.
    •  
    Hungry for More? If you have a question about this recipe, contact our Test Kitchen at askba@bonappetit.com. To see more recipes like this one, check out our Soups and Stews Slideshow.
      • nutritional information

        One serving contains:
        Calories (kcal) 382.3
        %Calories from Fat 30.4
        Fat (g) 12.9
        Saturated Fat (g) 7.3
        Cholesterol (mg) 37.2
        Carbohydrates (g) 45.5
        Dietary Fiber (g) 3.5
        Total Sugars (g) 5.5
        Net Carbs (g) 42.0
        Protein (g) 21.4
        Sodium (mg) 590.5


      Read More http://www.bonappetit.com/recipes/quick-recipes/2011/10/french-onion-soup#ixzz1gtz9vfLW

      **************************************************************************

      Vitlöksgratinerad oxfilé - Coeur de filet provencale
      Vitlöksgratinerad oxfilé - Coeur de filet provencale
       
      En klassisk bjudrätt. Imponerande men ändå behändig och bra bjudmat som går att förbereda i god tid.

      4 port.

      ca 45min
       
      Ingredienser
      700 gram
      1 kg
      Vitlökssmör
      75 gram
      3 st
      2 msk
      10 droppe(ar)

      Tillagning

      1. Putsa oxfilén ren från hinnor och senor. Bryn den runtom i en stekpanna. Salta och peppra väl.

      2. Skala och skiva potatisen tunt, i matberdaren går det snabbt och lätt att skiva. Skölj potatisen väl i rinnande vatten. Häll av vattnet och torka potatisen med en handduk.

      3. Stek potatisen med matolja i en het panna tills den har fin färg. Stek i flera mindre omgångar, salta och peppra potatisen väl. Lägg den stekta potatisen i en ugnsfast form.

      4. Värm ugnen till 150 grader. Sätt en stektermometer i mitten på oxfilén och lägg den ovanpå potatisen på formen och ställ in i ugnen. Stek köttet till önskad innertemperatur (ca 60 grader för mediumstekt kött).

      5. Blanda ingredienserna till vitlökssmöret för hand eller i en matberedare med knivinsatsen.

      6. Ta ut formen och låt oxfilén vila ca fem minuter innan den skivas. Höj ugnsvärmen till max. Skiva köttet och lägg tillbaka ovanpå potatisen. Fördela vitlökssmöret över köttet och ställ tillbaka formen i ugnen. Låt stå tills vitlökssmöret nästan smält helt.

      Servera genas. Gärna med en sallad och ugnsbakade tomater.



      Receptet är skapat av: Tasteline                   
       
      ********************************************************************
       

      White Chocolate-Mint Pots de Crème with Candy Cane Brittle

      "I love mint Oreos," says owner Mindy Segal. "This is my take on that combination." The smooth pots de crème are offset by a chocolate brittle that's so addictive and simple to make, we serve it on its own for a quick dessert fix.
       
      8 servings
      December 2011

      Ingredients

      Pots de Crème

      • 2 cups heavy cream
      • 1/2 cup whole milk
      • 2 cups fresh mint leaves
      • 6 large egg yolks
      • 1 1/2 tablespoons sugar
      • 1/2 teaspoon vanilla extract
      • 1/8 teaspoon peppermint extract
      • 8 ounces high-quality white chocolate (such as Lindt or Perugina), chopped
      • Pinch of kosher salt

      White Chocolate Ganache

      • 4 ounces high-quality white chocolate, chopped
      • 1 cup chilled heavy cream
      • 1/4 teaspoon vanilla extract
      • Pinch of kosher salt

      Candy Cane Brittle

      • 1 poundh igh-quality bittersweet chocolate, chopped
      • 1 cup chopped candy canes, divided
      • 1/2 cup chocolate wafer cookies (such as Nabisco Famous Chocolate Wafers), lightly crushed
      • 1 ounce high-quality white chocolate, melted
      • Special Equipment

        Eight 4-oz. ramekins

      Preparation

      Pots de Crème

      • Bring cream and milk to a simmer in a medium saucepan. Add mint; steep for 1 hour. Strain; return to pan.
      • Preheat oven to 325°. Whisk yolks and next 3 ingredients in a medium bowl. Bring mint cream to a boil; add chocolate. Re- move from heat; whisk until melted. Return to a boil. Gradually whisk into yolk mixture. Strain into a medium pitcher. Add salt.
      • Place ramekins in a large baking dish or roasting pan. Divide mint custard among ramekins. Pour hot water into dish to come halfway up sides of ramekins. Cover baking dish with a sheet of parchment paper.
      • Bake custards until just set in center, about 40 minutes. Let cool in water bath. Cover; chill at least 2 hours or overnight.

      White Chocolate Ganache

      • Stir chocolate in a medium metal bowl set over a saucepan of simmering water until melted and smooth. Whisk in cream, vanilla, and salt. Cover; chill until cold, about 2 hours.

      Candy Cane Brittle

      • Line a large baking sheet with foil. Stir bittersweet chocolate in a medium metal bowl set over a saucepan of simmering water until melted. Stir in 3/4 cup chopped candy and crushed cookies; spread over foil. Sprinkle 1/4 cup candy over. Drizzle with melted white chocolate. Chill until set, about 30 minutes. Break into shards.
      • Using an electric mixer, beat white chocolate ganache until firm peaks form. Spoon a dollop of ganache over each pot de crème; garnish with a piece of brittle.
      •  
      Hungry for More? If you have a question about this recipe, contact our Test Kitchen at askba@bonappetit.com. To see more recipes like this one, check out our Chocolate Desserts Slideshow.
        • nutritional information

          One serving contains:
          Calories (kcal) 957.8
          %Calories from Fat 77.3
          Fat (g) 82.3
          Saturated Fat (g) 44.6
          Cholesterol (mg) 263.3
          Carbohydrates (g) 73.0
          Dietary Fiber (g) 8.1
          Total Sugars (g) 49.0
          Net Carbs (g) 64.9
          Protein (g) 12.4
          Sodium (mg) 126.9


        Read More http://www.bonappetit.com/recipes/2011/12/white-chocolate-mint-pots-de-creme-with-candy-cane-brittle#ixzz1gu1PBjjZ

        perjantai 16. joulukuuta 2011

        Olen pitänyt pari vapaapäivää, tarkkaan ottaen kaksi ja puolikas päälle. Tuli hyvään rakoon, sillä lomapäiviä oli vielä jäljellä ja töissä on ollut aika stressaavaa. Joskus stressi voi olla ihan hyväkin asia, kun se on oikeanlaista ja pitää pikkasen varpaillaan, että sitten osaa antaa parasta panostaan työnantajalleen. Tämä viime aikojen stressi ei valtettavasti ole kuulunut siihen kastiin. Lähdin töistä puolilta päivin keskiviikkona enkä ole sen jälkeen juuri ajatuksen puolikastakaan lähettänyt siihen suuntaan.

        Tämän päivän aikaansaannokseni oli varpaiden lakkaus ja valitsin väriksi fuksianpunaisen. Tuli samalla mieleen runo kymmenestä varpaasta. En muista, kenen kynäilemä, mutta ideana oli, ettei elämässä mikään voi olla huonosti, kun on kymmenen niin hurmaavaa varvasta. Se summaa tämän päivän tunnelmat aika oivasti.

        Aamupäivän käytin joulusiivoukseen enkä pitänyt sen tekemistä minään rangaistuksena. Tuli vaan hyvä mieli, kun ensi viikolla riittää suunnilleen pikainen imurointi ja lattioiden pyyhkäisy. Tomerana tätinä pyyhin myös lattialistat ja ovet. Äimistelin, miten hirveästi meillä on ovia. Jos oikein olisin aikaansaava tulevan joululoman aikana (saan välipäivät vapaata, elleivät korkeammat voimat töissä puutu tuohon), niin maalaisin kaikki lattialistat, ovet ja karmit, sillä sen verran ovat nuhjaantuneet vuosien mittaan. Hirveä homma kuitenkin ja aika tylsää maalausnyhertämistä, vaikka maalaaminen muuten on kivaa etenkin, jos saa olla suuripiirteinen. Höm! Täytyy vielä harkita.
        Meidän joukukranssi alkaa olla sen verran säälittävässä kunnossa, että pitäisi laittaa jo pois tai ainakin käydä keräämässä muutama uusi käpy ja vaihtaa eniten jyrsittyjen tilalle. Mietin jo, kehtaako koko systeemiä edes ripustaa näytille, mutta kehtasin kuitenkin. Tuli vähän mieleen se Jaska Jokusen surkea joulukuusi.
        Nyt on perjantain iltapäivä tuskin puolivälissäkään. Nautinnollista, kun ei ole minnekään kiire. Otin esille jouluaaton reseptit ja rupesin suunnittelemaan viikonlopun ostoskierrosta, sillä joitakin raaka-aineita voin hankkia jo ennakolta (piparminttuesanssia, valkoista suklaata, calvadosta...). Laitan reseptit jossakin vaiheessa blogiin, jos vaikka joku muukin haluaa kokeilla Mint pots de crémeä sun muuta ei-perinteistä jouluruokaa. Farmers´ Market, täältä tullaan - huomenna!

        Tämän illan ohjelmassa on juniorin sisäjalkapallomatsi, mutta se on vasta klo 22. Onneksi pelipaikka on vain 5 min päässä! Hänen Team Xtreme pelasi ekan matsinsa keskiviikkoiltana ja voittivat 4-2. Vastustaja oli tuttu jo viime talvelta, mutta ei mitenkään positiivisessa mielessä, sillä pelaavat enempi raakaa peliä. Vähän sellaiset rugby-vapaapainiotteet ja yksi pelaaja passitettiinkin kokonaan pois kentältä ja rakennuksesta epäurheilijamaisen käytöksen takia. Toki futis on hyvin fyysinen laji, mutta säännöt eivät tietääkseni salli nyrkkeilyä.
        Tulipa sillisalaattitekstiä tällä kertaa, mutta väliäkö hällä, kun ainekset olivat sellaiset.



        sunnuntai 11. joulukuuta 2011

        Voi hemmetti!!!!!!!!!!!!!!!!!!

        Nyt ei riitä sanat, mutta pakko silti kertoa monille muille aivan vähäpätöinen ja jokapäiväinen juttu, mutta minulle ainutkertainen. Toivottavasti ei kuitenkaan jää ainutkertaiseksi, sillä nyt haluan petrata. En ole ikinä pystynyt vetämään leukoja ilman jonkinsortin apua, mutta tänä iltana kokeilin hetken mielijohteesta, miten kaukana nyt olen tuosta tavoitteesta ja eikös mitä: sain yhden ja 10 cm vaille toisenkin ja pelkästään omin voimin! Samperi sentään, että tuntuu muikealta. Ei tuo reilun vuoden P90X-treenini ole vallan hukkaan mennyt.

        lauantai 10. joulukuuta 2011

        Väriläiskä


        Aivan pakko laittaa pari kuvaa... Tämä kameliapensas on löytänyt ilmeisen sopivan kasvupaikan juniorin ikkunan alta ja on jo usean vuoden ilahduttanut meitä joulukuisilla kukinnoilla. Tänä vuonna niitä kukkia vaan on enemmän kuin ikinä ja nuppuja vielä vaikka hur mycket. Antaa kivan lisänsä pihapiiriin nyt, kun useimmat muut kasvit viettävät hiljaiseloa.




        sunnuntai 4. joulukuuta 2011

        Punaista joulunodotusta

        Huomasin muutama päivä sitten blogikaverini Rouvan Varsinais-Suomesta suunnittelevan sinisävyistä joulua, kun taas itse olen tällä kertaa lisäämässä vähän punaista. skaalaani. Viime vuonna värit olivat meillä päinvastoin. Rouva saa kaikin mokomin käyttää sinistä kattauksissaan ja koristeluissaan - jäljestä tulee taatusti upea Rouvan tuntien. Sininen on kaunis väri, vaikka kuulemma punainen sopii paremmin ruokahalun antajaksi ja sininen puolestaan sen taltuttajaksi. Pötypuhetta! Kyllä minulle ruoka maittaa sinisiltä Valencioilta oikein mainiosti, mutta ehkä aivoni on ohjelmoitu ihan omaan uskoonsa.

        Palatakseni siihen punaiseen. Vaikkei se oikein koskaan ole tuntunut minun väriltäni, niin nyt tuli hankittua muutama astia, jotta voisin hieman paremmin toteuttaa joulunajan menyytä. Ei näiden astioiden olisi ollut pakko olla punaisia, mutta kaupan hyllyllä sattui nyt olemaan sellaisia ja olivat silmäänsopivia.

        Nuo lehtikuvioidut ovat portugalilaista alkuperää ja korvalliset italialaista terra cottaa.

        Ja mikä on se menyy? Suunnittelu on vielä aika alkutekijöissään,mutta koska tiedän juniorin pitävän ranskalaisesta sipulikeitosta, niin sitä ajattelin tarjota noista korvallisista astioista. Luulisin niiden soveltuvan siihen tarkoitukseen aika hyvin. Jälkiruoaksi löysin uusimmasta Bon Appetit lehdestä White chocolate-mint pots de créme with candy cane brittle -reseptin ja ne "potsit" taas pitäisi valmistaa tuollaisissa ylemmän kuvan ramekineissä.

        Muista ruoista sen verran, että yleensä olen tehnyt meille graavilohta, mutta tällä kertaa olen ajatellut korvata sen lohitartarella. Pääruoka on vielä hakusalla, mutta sen ei todellakaan tarvitse olla kalkkunaa eikä kinkkua. Voi olla, muttei mikään pakko. Jotakin sellaista, mikä ruokkii kolmihenkisen perheen, mutta jota ei sitten syödä monta päivää. Arvoisat lukijat saavat mielellään kantaa kortensa kekoon. Ja sen V-S Rouvan lankomiehen voisi laittaa töihin ehdottelemaan sopivaa juomapuolta.

        Em. ruoat eivät ehkä vaikuta kovin perinteisiltä suomalaisilta joulunajan tarjoomuksilta, mutta olen oppinut improvisoimaan täällä vieraalla maalla eikä se rajoitu pelkästään ruokapuoleen. Koska täällä joulu on ohi joulupäivänä, niin olemme aikaistaneet aikatauluja ja todella haemme kuusen kiitospäivän jälkeisenä sunnuntaina, jotta ehdimme nauttia siitä kunnolla. Joulunajassa on oma tunnelmansa enkä halua, että se tulisi sivuutettua ilman mitään ajatusta, mutta muuten sen ei tarvitse olla kaavoihin kangistunutta. Tärkeää on, että joulua vietetään ja ruuan ja kattauksen eteen on nähty pikkasen vaivaa. Ja joulupukki tulee aattona - sen verran pysymme kaavoissa!


        lauantai 3. joulukuuta 2011

        Kongin uusi tuleminen

        Olen parissa blogitekstissä kertonut Westside 109 -porukasta, joka kannustaa metropolimme Silverbacks-futisjoukkuetta. Aivan mainio rypäs ihmisiä, joihin ei muuten ehkä olisi tutustunut, mutta yhteinen kiinnostuksenkohde on tuonut meidät samoille raiteille ja niillä olemme pysyneet jo erinäisiä vuosia.

        Olkoonkin, että 2011-jalkapallokausi on jo ohi, katseemme on suuntautunut tulevaan ja haluamme seuraavasta äänekkään, hauskan, innostavan ja ehkä kerätä lisää väkeä mukaan huutosakkiin. Tänään tapasimme pienellä porukalla Silverbacks-puistossa. Se oli osin brain storming -sessio ja osin ateljeetunti (tai pari-kolme). Edellinen liittyi rallatuksiin, uuteen nettisivuun (josta varmasti lisää myöhemmin) jne jne ja jälkimmäinen Kongin maalaamiseen. Westsiden perustajajäsen Drummer hankki tämän 55 gallonan porkkanamehunsäilytysastian vuosia sitten ja teki siitä oikean rummun ja nimesi sen Kongiksi. Se on suurin äänitehosteistamme ja oli näihin asti maalattu vihreäksi ja mustaksi ja yhtä kylkeä koristi tyylitelty hopeanvärinen gorillanaama. Aika mainio sanoisin. Vuodet olivat kuitenkin verottaneet maalipintaa ja nyt oli uuden aika.

        Päädyimme puna-mustiin raitoihin, koska sellaiset ovat Silverbacksien uusissa pelipaidoissakin. Vähän olutta, vähän maalarinteippiä, vähän automaalia ja siitä se syntyi. Kong sai ihkaoikean olutkasteen (vrt. laivoissa shamppanjapullo kylkeen), kun siirsimme pressua ja rummun vieressä ollut olutlasi kaatui läiskytellen sisällön uudelle maalipinnalle. Se oli oikeastaan piste iin päälle, sillä me olemme enemmän olut- kuin skumppakansaa. Ainakin näissä futispiireissä.

        Iloitsimme siitä, että monet viime kauden pelaajista ovat mukana ensi kaudella ja parin vuoden takainen waleslaissuosikkimme Martyn Lancaster on taas saatu ruotuun pelattuaan viimeksi Ft Lauderdalessa. Kaveri oli paikalla tänään ja kävi moikkaamassa meitä. Kuvassa sini-mustassa asusa.

        Aika hauska iltapäivä kaikenkaikkiaan! Ties mitä keksimme ensikerralla. Pelikausi alkaa huhtikuussa, mutta me westsideläiset kokoonnumme ennen sitä hiomaan kannustusstrategioita vielä muutamaan kertaan.