Rouva Raadelmasta haastatteli...

(Allaoleva on kopioitu Raadelman rouvan blogisivulta)

No niin, tervetuloa Rouva Raadelman Juhannus-Sohvalle. Tänään vieraanamme sohvalla istuu Rouva Uchimurina.
U: - Tervehdys kaikille Uchimurinan lukijoille: olkaa huoleti, voin hyvin, mutta en ole voinut tämän lomamatkan vuoksi päivittää omaa sivustoani.
R: - No niin, terveiset menivät varmaankin perille. Kerroha kuomaseni, mitä ajattelet parhaillaan?
U: - Pyöreitä, kuplivia ajatuksia.
R: - No sepäs mainiota. Johtuuko ajatuksesi kädessäsi olevasta olutlasista?
U:- Se on voinut edesauttaa näiden ajatusten syntymistä. (Rouva täsmennys: ensimmäinen olut tänään, paitsi Rouvalla)
R: - Miten Euroopan-matkasi on sujunut?
U: -Kiitos oikein hyvin. Matka on täyttänyt kaikki odotukset.
R: -Mitäs odotit?
U: -Hyvää seuraa, hyvää ruokaa ja Suomen kesäsäätä sekä hyttyvsiä. Odotukset ovat toteutuneet.
R: -Ai hyttysiä odotit? Eikö teillä ole hyttysiä siellä Yrjölässä?
U: -Kyllä, mutta ei suomalaisia.
R: -Kerro joku hauska juttu!
U: -Ai jaa, tarkoitat sitä käännösjuttua. Se menee näin: testattiin kielenkääntö-ohjelmaa, joka käänsi englantia venäjäksi ja päin vastoin. Koelause oli "Out of sight, out of mind". Venäjältä käännös palasi takaisin, mutta oli muuttunut muotoon "Invisible idiot."
R: -Haaahhhhaaaa, kyllä veiläkin naurattaa tuo! Lukijoille tiedoksi, tämä juttu kuultiin eilen, kun olimme matkalla hiippailemaan Kuusiston linnanraunoille.
Välihuomautus: Herra heittelee ikäviä kommentteja nojatuolista.
R: -Minkälaista on ollut olla Rouvan Raadelmasta vieraana? Kysykää meiltä mitä haluatte, niin mekin vastaamme.
U: -Voit muokata vastausta miten haluat, mutta on ollut mukava havaita, että blogipäivityksesi kuvat pitävät paikkansa. Olen niin kade, kun asutte täällä. Mieheni myös pitäisi tästä paikasta, koska hän on asunut meren rannalla.
R: -Niin, syyttäköön itseään, kun ei lähtenyt matkaan mukaan. Nyt täällä haisee palaneelta. Onneksi Herra otti juuri uunista Rouvan laatiman Raparperistruudelin. Laita uuni sinnulle tuttuun 225 C (Herra poltti viime viikolla ruoat tuossa lämpötilassa, ja Rouva sai pestä uunin) ja työnnä juhannuspossu uuniin. No niin, palataan haastatteluun. Miten matkanne nyt jatkuu?
U:-Seuraavaksi siirrymme Juniorin kanssa länsinaapuriin, joka onkin valitettavasti viimeinen etappimme ennen paluuta USA:n.
R: -Päivitätkö heti kotiin päästyäsi Uchimurinat?
U:-Ainakin muutaman päivän sisällä. Voin copy-paste-toiminnolla toimittaa tämän upean haastattelun myös omille lukijoilleni.
R:-Kiitos antoisasta haastattelusta. Oli huikeaa saada sinut tänne! Lopuksi lähetämme lukijoillemme LeenaIrene ja Herra Suvelasta lämpimät juhannusterveiset. Hei teille!

On se vaan taitava!

Hankin keväällä Conversen marimekkokankaiset lenkkarit ja niiden mukana tuli myös pussukka, joka kaiketi oli tarkoitettu kenkäpussiksi. Minusta se on kuitenkin aivan liian hilpeä hautuakseen jossakin komeron nurkassa tai matkalaukun uumenissa kenkiä suojaamassa. Näkyvästi käyttöönhän se pitää saada! Alkuperäismuodossaan siinä oli kengännauha, jolla pussinsuu kiristetään, mutta se ei oikein ole hyvä ratkaisu etenkin, jos pussin haluaa hyötykäyttöön; kangas on kaiken lisäksi sangen kankeaa. Niinpä näppäränä tyttönä vetäisin kengännauhan pois ja ujutin tilalle kaksi mustaa nyörinpätkää ja kiinnitin niiden päät pussin kumpaankin pohjakulmaan. Näin sain tehtyä pikkurepun, jota on helpompi kantaa kuin sitä alkuperäistä.

No niin! Vasemmalla ennen ja oikealla jälkeen ujuttamis- ja ompelutyön. En minä yhtään kehu, mutta...

Tämä on vielä turmioksi!

Olin juniorin kanssa tänään kauppareissulla ja listalla oli kaiken muun joukossa joko jätskiä tai jäätelöntekokone. Kävimme paikallisessa Wal-Martissa eikä mistään löytynyt jätskikonetta ennenkuin satuimme kulkemaan poistomyyntihyllyjen ohi ja siellä oli iso laatikko ihan meitä odottamassa. Viereisessä kuvassa koko komeus on tekeytymässä (puuastiassa piti seisottaa vettä pari tuntia tilkitsemismielessä ja se vaihe on tässä menossa). Ainoa kuvasta puuttuva osa on metalliastia, joka oli pakastimessa viilenemässä. Jos tulee sähkökatko, niin meidän versiota voi myös käännellä käsivoimin (vas. ylhäällä), mutta on siinä myös moottori (tumma mötikkä kuvan keskellä).

Olen himoinnut tällaista vekotinta, mutta olen pelännyt sen hankkimista, koska olen sangen perso jäätelölle ja "minä ja jäätelö" -yhdistelmä on vaarallinen. Tänä vuonna päätin antaa himolle periksi ja viimeisen kuukauden aikana olen hakenut moista laitetta ainakin kuudesta eri kaupasta aina muistaessani, mutta jostakin syystä niitä ei kertakaikkiaan ollut saatavilla.

Ensimmäinen kokeilu oli mansikkajäätelöä. Kirnusta tultua se oli pehmiksenoloista tavaraa ja maultaan sangen kelvollista sekä juniorin että minun mielestä. Laitoin ehkä aavistuksen liikaa vaniljaa mausteeksi, mutta se oli pieni fiba. Seniori sai testata puolisen tuntia pakastimessa tekeytynyttä versiota ja vaikkei muka millään voinut syödä, kun oli jo pessyt hampaansa, niin söi kuitenkin ja hyvä ettei nuollut kuppia. Seuraavaksi olisi listalla vihreä tee -jäätelö, joka on minusta aivan kerrassaan namia. Salmiakkijäätelö kuuluu myös kokeiltaviin, mutta sellaista varten pitää saada raaka-aineita Suomesta...

Jäätelökesä...

Piiiiiitkä työviikko!

Suosikkihostani, jota tosin on jo ehditty napostella

Miten saattoikin olla niin pitkäntuntuinen työviikko, vaikka se oli vain nelipäiväinen maanantaisen vapaan johdosta! No, ne neljä päivää olivat sitten niin täyteen tuupattuja, ettei ole tosi ja kun rupesin laskeskelemaan tehtyjä työtunteja, niin niitähän oli 40 eli se puuttumaan jäänyt päivä tuli tehtyä kuin varkain kuitenkin (plus sitten 8 tuntia siitä vapaasta). Asiaa ei auttanut, että kuukaudenvaihde osui tähän viikkoon ja se teetti ilmiömäisen paljon kiireitä tällä kertaa ja sitten vielä vuokratyövoima-alaiseni pesti päättyi samaan rakoon. Hoh ja hoijaa!

Yllättäen tällä viikolla huomasin blogini saaneen tuhannennen lukijansa. Oho! Olen ihan otettu.

Gardenia

Mittari näyttää 30,9 oC ja kello on 19. Ollaan saatu tuta kesästä. Ulkoilma tuntuu paksulta; "kuin huono sauna", sanoisi äitimuori. Onneksi on vain huonon saunan verran asteita! Talvi oli yllättävän kylmä ja alkoi varhain ja rupean jo miettimään, josko kesästä sitten tulee vastaavasti pitkä ja kuuma. Kohta pitäisi ruveta näkemään tulikärpäsiä, sillä ne ovat alkukesän iltojen ihania viihdyttäjiä. Juniorin ikkunan alle istuttamani gardenia levittää huumaavaa tuoksuaan. Tunnen olevani Syvässä Etelässä.