tiistai 10. helmikuuta 2015

Tempurpedic-valitusta

Neljä vuotta sitten ostin Seniorin kanssa Tempurpedic-patjat makuuhuoneeseemme. Olivat viime syksyyn asti aivan kelvolliset, mutta sittemmin olemme molemmat vaivihkaa ruvenneet nukkumaan muualla: Seniori käyttää hyväkseen Juniorin futonia ja minä usein vetäydyn yläkertaan. Se Tempurpedic on ihan OK alkajaisiksi, mutta nyt tuntuu lämmettyään liian pehmeältä ja minun selkäni menee ihmeen notkolle ja aamuun mennessä olen ihan jumissa. Tai ainakin siis selkäni on aivan jäykkä ja kestää reilut pari tuntia ennenkuin olen taas entiselläni ja Seniorilla tuntuu olevan sama vaiva. Ei hyvä. Koska emme haluaisi heittää parin tonnin (taaloissa) ostosta roskiin ihan vielä, niin
rupesin etsimään netistä toisten kokemuksia ja toden totta, emme olleet ainoita, joilla oli sama valitus. Nettihän on aina oikeassa :-). Katsoin myös ehdotuksia, miten toiset ovat korjanneet tilannetta. Halusin suht edullisen ratkaisun (max noin $200) ja sitten löysin yhden idean, jossa muuan pariskunta oli ostanut IKEA:sta ohuen lateksipatjan ja sen alle jäykän muovisuojuksen ja se yhdistelmä Tempurpedicin päälle oli antanut riittävästi jäykkyyttä. Tuo tuntui kokeilemisen arvoiselta ajatukselta. IKEA:han löytyisi meidänkin metropolista, mutta tilasin amazon.com´in kautta solumuovisen retkipatjan antamaan sitä jäykkyyttä ja sitten tuuman paksuisen jäykän lateksipatjan sen päälle. Sain nuo tänään ja olen utelias kokeilemaan, miltä tuo tuntuu. Vaikka toivonkin saavani tästä helpotusta, niin suoraan sanoen en yhtään
ihmettelisi, jos palaamme vielä futonkauteen. Se sopi meille aikoinaan ja tuntuu edelleenkin kotoisalta. En toden totta halua nukkua millään kovalevyllä - kyllä vähän fyllinkiä saa olla - mutta selkäni kaipaa jämäkkyyttä.

Päivitystä yhden yön jälkeen:
Retki-lateksipatjayhdistelmä oli aivan kelvollinen ratkaisu, mutta katsotaan, miten se toimii pitemmän päälle. Selkäni ainakin tykkäsi viime yönä, sillä se sai olla riittävän suorassa ja aamulla oli normaali olo. Ostin leveimmän solumuovialusen, minkä löysin (68 cm) ja vaikkei se ole koko patjan levyinen & pituinen, niin kattaa kuitenkin hyvänlaisen osan ja siihen se tuuman paksuinen tukeva ("firm") lateksipatja päälle. Tässä on sekin hyvä puoli, ettei sängyn korkeus kasvanut kuin nimellisesti.

lauantai 7. helmikuuta 2015

Vähän päivitystä siihen kiropraktikointiin

Päätin antaa parin kolmen viikon kulua ennenkuin kirjoitan lisää Seniorin kiropraktikkokäynneistä. Kaveri käy tätä nykyä kahdesti viikossa saamassa hoitoa ja toistaiseksi ollaan niksautettu jne niskaa ja selkää. Kuulemma vähän myöhemmin siirryttäisiin polveen. Ehkei ole järkevää tehdä mitään polvelle ennenkuin selkää saadaan suoristettua ja voihan olla, että jo sen alueen paraneminen heijastuisi myös polven seudulle???? Hoidot eivät kuulemma satu - eikä niiden tietysti pitäisikään sattua - ja Seniori on sitä mieltä, että niistä on jo ollut vähän hyötyä. Sanoi huomanneensa nyt kolmen viikon jälkeen, että housujenpukemismanööveri on helpompi kuin ennen (jalkojen nostaminen).

Kiropraktikko oli sanonut, että perussuosituksena tämäntyyppisten niska-selkä-polvivaivojen hoitoon on käynti kahdesti viikossa kolmen kuukauden ajan ja sitten visiittejä harvennettaisiin, mutta oli sitä mieltä, että nyt luultavasti saadaan tuloksia nopeammin, koska Seniorin vaivat eivät ole pahimmasta päästä.

Röntgenkuvissa oli näkynyt selässä ja niskassa olevaa mutkaa. Ei siis kauhean vakavaa, mutta sellaista, että jopa Seniori oli nähnyt eron normaalikuviin.

Olen tyytyväinen, että Seniori on kaikesta päätellen löytänyt sopivan ratkaisun & ratkaisijan vaivojensa hoitoon. Jos ei tarvitse ajatella ajoittaisia kipuja ja jäykkyyttä yhtä usein kuin ennen, niin aina parempi. Olen hyvin utelias, mikä on tilanne, kun päästään maaliskuun puolelle.

Apropå, meillä on töissä ensi viikolla "hyvänolon" lounastapahtuma ja sinne tulee puhumaan nimenomaan Seniorin kiropraktikko. Aikoo käsitellä kahta aihetta eli kehon ja mielen yhteyttä ja stressinlievitystä. Minä tietysti heti ilmoittautumaan mukaan...

Tänä iltana saan stressinlievitystä jääkiekkomatsia katsellessa; mukana Juniori ja joukko futiskannattajakavereita. Juhuu!