Toukokuu on ehtinyt loppupuolelle: enää viikko jäljellä. Tänään eli kuukauden viimeisenä maanantaina vietetään Memorial Daytä eli eräänlaista veteraanien muistopäivää olkoonkin, että on myös olemassa erillinen Veterans´ Day. Tarkoitti siis sitä, että sain töistä pitkän viikonlopun ja se tuli sopivaan saumaan, koska veljentyttöni M:n kolmen kuukauden mittainen visiitti on loppusuoralla ja huomenissa hän lentää takaisin Suomeen. Ollaan siis yritetty tehdä sekalaista pientä juttua kruunaamaan nämä viimehetket.
Koulujen loppuminen aiheutti lakkiaisjuhlien suman eli olisi ollut peräti viidet. Ensimmäiset olivat jo viikko sitten, mutta siellä ei ollut suuria pippaloita, niin lähetimme vain onnittelukortin. Perjantaina olivat ensimmäiset varsinaiset kemut ja ne hoiti Juniori suvereeniin tyyliinsä. Lauantai-iltapäivänä olivat seuraavat ja onneksi ihan naapurissa, joten meidän lähetystö oli paikalla Senioria lukuunottamatta. Illalla tahti jatkui ja ne hoiti taas Juniori. Sunnuntaina olivat viimeiset ja menimme heti koko kööri paikalle eli Juniori, Seniori, M ja minä. Juhlakalu MP oli Juniorin melkein vanhin ystävä (ei iän puolesta, mutta lähes pisimpään tuntenut) eli Juniori on ollut kolmen ja MP vuoden ikäinen, kun tiet ovat ensi kerran kohdanneet. Olimme muuttaneet samalle paikkakunnalle v 1998 ja tapasimme yhteisellä uima-altaalla. Nytkään emme asu kuin vajaan 20 kilsan päässä toisistamme. Juniori ja MP olivat myös pari kahden vuoden takaisessa lukion "Senior Promissa". Oli hyvä päättää juhlimiset juuri tuolla, sillä siellä oli mainio tunnelma ja tarjoilut makoisat. MP:n isä veljensä kera toimivat grillimestareina ja todella hallitsivat sen homman.
Ennen lauantain juhlia kävin kuitenkin M:n ja Juniorin kanssa Decatur Arts Festivalissa, joka on vuosittainen tapahtuma täällä melko lähellä. Tasokasta taidetta: valokuvia, maalauksia, metallitöitä, koruja, savitöitä, kangastöitä, puutöitä... Ja kaikenlaisia ruokia ja juomia. Siellä olisi voinut kierrellä vielä pitempäänkin, mutta pääasia, että edes pari tuntia. Ilma oli vallan ihana!
Sunnuntaina olimme sen verran ajoissa liikkeellä, että ehdimme esitellä M:lle osin uusia nähtävyyksiä, sillä kävimme näppäilemässä kuvia samoilla seuduilla, missä Juniorin yo-kuvia räpsittiin kaksi vuotta sitten (ja sen jälkeen MP:n juhliin). Asumme siis Atlantassa eli tässä kuvia Krog Streetin tunnelista ja lähiseuduilta.
Berean Streetillä... Tämä on ns Cabbagetownia, jossa on hurmaavia vanhoja, pieniä taloja. Ei kaikkein parasta aluetta, mutta muuttumassa nopeasti, koska lähellä keskustaa ja taloja kunnostetaan nopeaa tahtia. Voisin hyvin kuvitella asuvani siellä. Idyllisen näköistä.
Kaksi vuotta sitten Kain yo-kuvia otettiin mm. tämän talon kuistilla ja pysähdyimme siellä nytkin. Talon omistaja Miss Bertha antoi meille hyväntahtoisesti luvan ottaa kuvia tälläkin kertaa, mutta pyysi saada nähdä niitä itsekin. No tottahan toki! Ilahtui kuvista ja pyysi, että tulisimme takaisin parin kuukauden päästä, kun talonmaalaus on saatu valmiiksi
Berean Streetiltä
Koiranheisipuu Oaklandin hautausmaalla
Magnolia
Sunnuntaina olimme sen verran ajoissa liikkeellä, että ehdimme esitellä M:lle osin uusia nähtävyyksiä, sillä kävimme näppäilemässä kuvia samoilla seuduilla, missä Juniorin yo-kuvia räpsittiin kaksi vuotta sitten (ja sen jälkeen MP:n juhliin). Asumme siis Atlantassa eli tässä kuvia Krog Streetin tunnelista ja lähiseuduilta.
