Fotausta

Hankin viime vuoden lopulla itselleni uuden kameran, mutta olen ollut vähän turhan laiska kunnolla uppotumaan sen saloihin, sillä se on kovin eritasoinen kuin edeltäjänsä eli Canonin PowerShot (josta kyllä löytyisi säätöjä oikeastaan yllättävän paljon, vaikka se periaatteessa onkin sellainen "suuntaa ja näppää"-kamera). Nyt marssin kaupasta EOS 60D:n kera eli pysyin samassa merkissä. Helmiä sioille ehkä, muttei kuvaaminen ainakaan ole välineistä kiinni. Linssipuolta voisi pikkuhiljaa kasvattaa...

Koska olen ottanut lähinnä vain satunnaisia kuvia tällä nykyisellä kameralla, niin päätin osallistua paikallisen valokuvaajan järjestämälle peruskurssille. Siinä ei opetettu minun nimenomaisen kameran käyttöä, mutta perusteita & vinkkejä noin yleisesti ja sitten käytiin kokeilemassa, mitä tehdä muutamissa eri tilanteissa. Ihan hyvää kertausta, kun ei minulla ole ollut tämänveroista kameraa sitten yhden edellisen työpaikan kamerakerhon aikojen ja siitäkin on jo 25 vuotta aikaa.

Tuolla kurssilla meni pitkälle iltapäivään, mutta sen se sentään teki, että kotiintultua otin kiltisti kameran opaskirjan kauniiseen käteen ja kävin läpi valintoja ja säätöjä ja koin muutaman AHA!-elämyksen. Ihan positiivisen sellaisen, sillä mielestäni kurssin aikana minulla tuhraantui toisinaan aikaa oikean säädön hakemiseen, jos mitään muuta halusin kuin automaattiohjausta ja samalla menetin tilanteita.

Oliivi joutui koekaniiniksi, kun kokeilin eri kuvavariaatioita. Onneksi se suhtautui lähinnä kyllästyneen rauhallisesti koko juttuun. Vaikka filmikameroissa ja kuvien kehittämisessä oli se oma hohtonsa, niin ei voi kieltää, etteikö tämä digiaika ole aika mainiota. Saa näpsiä sydämensä kyllyydestä ja tulokset ovat heti näkyvillä.

Meidän kurssinvetäjä sanoi, että se ero vanhakantaisilla valokuvaajilla on digiajan kuvaajiin, että edelliset paneutuvat vieläkin jo heti kuvausvaiheessa enemmän kuvan sommitteluun kuin jälkimmäiset, jotka ovat valmiita viettämään aikaa myöhemmin Photoshopin parissa kuvia tuunaamassa. Voi hyvin pitää paikkansa. Yapia tuli vähän retusoitua...

Saimme myös mainion vinkin, missä käydä kuvaamassa eli Old Car City, Luoteis-Georgiassa. Se on oikea vanhojen autojen hautausmaa ja olisi kyllä aika hilpeä kohde, jos on kiinnostunut ruosteisista jämistä. En ollut koskaan kuullut tuosta paikasta, mutta nähtyäni meidän kurssinvetäjän kuvia, niin tekisi mieli mennä sinne. Aika taiteellista matskua voisi kertyä mukaan. Pidänpä mielessä!