Ei viikonloppua ilman projektia

Saatiin kuin saatiinkin nauttia nätistä viikonlopusta, vaikka vielä perjantaina näytti aika heikolta, sillä torstaina alkanut sade jatkui ja jatkui ja jopa ukkosti välillä. Tuli siis oikein kaunis ilma, vaikkei nyt mitään helteitä ollutkaan, mutta kuutisentoista astetta ja auringonpaiste sopi systeemiin oikein hyvin.

Lauantaina kävin hankkimassa bensaa ruohonleikkuriin ja seniorin avustuksella sain koneen herätettyä talviuniltaan. Meidän etupiha oli muuttunut parin viime viikon aikana niin hirveännäköiseksi erilaisten rikkaruohojen saatua ylivallan, että hävetti tulla kotiin. Jopa juniori oli maininnut asiasta eli tämä ei ollut pelkkää omaa herkkäsieluisuutta, vaan totista totta. Jyräsin siis rikkaruohot ja heti näytti piha niin siistiltä, ettei ikinä.

Koska ihana sää jatkui sunnuntaina, suuntasin kodinparannusliikkeeseen ja ostin kahdella reissulla yhtensä 26 betoniharkkoa, hiekkaa ja pikkukiviä ynnä rikkaruohomyrkkyä ja kevätlannoitetta nurmikolle. Minulla on muurinrakentamiskokemusta jo entuudestaan, sillä muutama vuosi sitten ahersin juniorin suosiollisella avustuksella tonttimme pohjoisreunalle Kiinanmuurin (eroosionestovallin). Pystyssä on edelleen ja on täyttänyt tehtävänsä mainiosti, sillä Genghis Khanin joukot ovat pysyneet poissa. Silloin jatkoin harkkoreunusta myös jonkin matkaa talon länsireunalla ja tämänkertainen projektini on vähän kuin sen viimeistelyä kuistimme ja makuuhuoneemme ikkunoiden alla. Siinä on kaistale, jossa ei nurmikkoa saa kasvamaan eikä oikein edes rikkaruohoja. Kuvat puhukoot puolestaan.



Pääsin tänään niin pitkälle, että harkot ovat paikoillaan. Tuli myös mieleen, ettei Kiinanmuuriakaan aikoinaan kerralla rakennettu. Siinä taisi mennä useampi vuosisata. Koska minun juttuni on pienimuotoisempi, niin puoli vuosikymmentä lienee sopiva ajankulu tällaiseen.

Nyt pitäisi sitten keksiä, mitä tuohon laittaisi täytteeksi. Yksinkertaisin ratkaisu olisi tuoda hiekkaa ja pikkukiviä. Tai sitten istutan yrttejä, sillä etenkin rosmariinin saan kasvamaan ilman hoitoa hyvin muhkeaan kuntoon. Sama se, mikä siinä kasvaa, jos kasvaa, kunhan pysyy melko matalana eikä vaadi päivittäistä huolenpitoa.



Kiintoisa pikku yksityiskohta: kun kaivoin maata harkkoja varten, löysin Abloy-avaimen. Se tuskin voi olla muualta kuin Suomesta, sillä meillä ei ole Abloy-lukkoja, mutten toisaalta muista hukanneeni sellaista avainta. Eikä minulla ole ollut tarvetta sellaiselle avaimelle enää pariin vuosikymmeneen. Hmmh.

Tähän loppuun vielä yksi kuva, missä näkyy sekä "vanhaa" että uutta muuria. Kaija-katti on vanhalla reunuksella.