Aarrekartta

Tässä vähän aikaa sitten tuli Raadelman Rouvan kanssa vaihdettua pari ajatusta aarrekartoista, koska oli kehittänyt itselleen sellaisen. Pointtina on, että jos jokin tavoite - se aarre - on konkreettisesti näkyvillä, niin se pysyy mielessä ja sitä kohti tulee melkein kuin huomaamatta mentyä. Rouvan aarre on matka Santorinin saarelle Kreikkaan ja niinpä oli pläjäyttänyt kuvan ao. kohteesta keskelle omaa karttaansa.

Minusta tuo aarrekarttaidea oli aivan liian hyvä jätettäväksi Rouvan yksinoikeudeksi ja olen käyttänyt viimeisen viikon miettien, miten omani toteuttaisin, sillä tavoitteitahan minulla on. Pahvilleko liimaisin kuvia, ottaisinko palan kangasta ja siihen piirtäisin kangasväreillä, muuntelisinko kalenteria tarpeisiini sopivaksi, maaliako tarvitaan, nuppineuloja??? Iso, pieni? Tietokonetoteutus?

Loppujen lopuksi keksin käyttää pohjana parikymmentä vuotta sitten saamaani tauluharjoitelmaa ja lisäsin siihen omia värejä ja tekstejä. Vähän sellainen sekamateriaali-kollaasi. Koska minulla ei ole vain yhtä tavoitetta, vaan niitä on vuodelle useita ja osan niistä pitäisi toteutua tiettyinä päivinä, niin piti soveltaa kalenterimallia jollakin tapaa.  Ja jos vuoden mittaan tulee uusia tavoitteita tai olemassaolevien tarkennuksia, niin ne on helppo lisätä karttaan.

Kuvasta ei ehkä näe yksityiskohtia kovin hyvin, mutta 31.12.2012 tavoite on olla menettämättä sataa taalaa ystävälleni C:lle. Se on ehkä suurin tavoitteeni. Sitä ennen haluaisin osallistua Peachtree Road Raceen 4.7. ja 14.10. uusia Down & Dirty -kurakisan. Kevään ja kesän mittaan olisi tarkoitus käydä jokaisessa Silverbacksien kotiottelussa ja niin edelleen ja niin edelleen. Kyllä noita piisaa. Iltapäivä sujui hyvin rattoisasti karttaa väsätessä.

Kun katselin kätteni jälkeä, niin tuli mieleen, että tämä on kuin sellaista "primitive art´ia", kun kouluja käymättömät taiteilijat luovat teoksiaan. Ehkä tämän voisi vielä saada kaupaksi kalliiseen hintaan - mutta vasta vuoden loputtua, sillä sitä ennen tarvitsen sitä itse!

Seuraava tehtävä on löytää aarrekartalle arvonsa mukainen paikka, sillä toki sen pitää olla näkyvillä, ettei totuus unohdu.

Lisäys 16.2.: Koska tein aarrekartastani kalenterimallisen, niin marraskuun loppupuolelle pitää lisätä sellainen viikon "Paradis" tavoitteeksi. Jos siedämme toisiamme siihen asti, niin seniorilla ja minulla tulee 20 aviovuottta täyteen. 1,5 vuotta ennen kymmenvuotishääpäivää aloin painostaa senioria, että kannattaisi ruveta suunnittelemaan ao. merkkipaalua. Sanoin, että on aivan sama, mitä tehdään, kunhan hän keksii jotakin. Mennään Mäkkäriin syömään tai matkustetaan Pariisiin - mitä vaan - kunhan ajatuksena on juhlia tuota saavutusta. Loppujen lopuksi seniori tunnusti häntä koipien välissä, ettei keksinyt mitään. Juhlimme sitten varaamalla huoneen Swissotelista, jolla silloin oli toimintaa metropolissamme. Koska hääpäivä sattui kiitospäiväksi, niin kaikki lähistön ravintolat olivat kiinni emmekä viitsineet ottaa noin 7-vuotiasta junioriamme mukaan hotellin ns. hienoon ravintolaan. Tilasimme siis huonepalvelusta hyvät sapuskat ja nautimme näköalasta viereiseen hulppeaan ostoskeskukseen, jossa juuri sinä iltana juhlittiin joulukuusen valojen sytyttämistä sekalaisen artistijoukon ja ilotulitusesityksen voimin. Oli  muuten onnistunut hääpäivä. Mutta nyt, "been there, done that" eli aika keksiä jotakin uutta. Paratiisi, täältä tullaan!