Vaaleanpunaiset varpaankynnet

Turussa vaikutti 80-luvulla musiikkiporukka nimeltä Vaaleanpunaiset Varpaankynnet. Ei ollut minulle nimeä lukuunottamatta tuttu, mutta yksi työkaveri piti heidän soittelustaan kovasti. Taisi olla reggaetyyppistä musiikkia. Ja nyt noista Varpaankynsistä näppärästi aasinsillalla minun vastaaviini,

jotka tosin juuri nyt eivät ole erityisen pinkit. Pikemminkin näyttää silti, että otin varaslähdön haluviiniin. Olen tänään viettänyt vapaapäivää ja jatkan samaa tahtia huomennakin ja niinpä olen yrittänyt tehdä kaikenlaista tähdellistä ja/tai kivaa, kuten mm. maalata kynnet. Päivä alkoi kuitenkin käynnillä postissa ja se olikin nopea toimitus, kun sillä hetkellä olin ainoa asiakas ja nyt on paksuhko kirje matkalla Unkariin. Sieltä matka jatkui laserkasvohoitoon - mitäpä ei kauneutensa eteen uhraisi! Näiden kahden vapaapäivän oleellisin tehtävä oli kuitenkin käydä uusimassa ajokortti, koska vanha on voimassa enää viisi päivää eli siinä kolmas kohde. Yleensä yritän varautua siihen, että tuossa virastossa joutuu odottamaan, mutta eikös mitä: olin sisään ja ulos kymmenessä minuutissa. Ystävällinen virkailija antoi minulle peräti valinnanvaraa eli joko 8 vuoden tai 5 vuoden ajokortin (hintaa 35 tai 20 dollaria) ja otin sen ensimmäisen. Aiemmin kortit olivat aina 4-vuotisia, sitten jatkettiin viiteen ja nyt tosiaan jo jopa kahdeksaan asti. Netinkin kautta pystyy uusimaan, jos on maan kansalainen eikä tiedoissa ole muutoksia eikä halua uutta kuvaa. Luulen, että tuon voi tehdä kerran ja sitten pitää käydä paikalla henk.kohtaisesti.

Tankattuani auton ajelin meidän suosimaan DeKalb Farmers´ Marketiin ja tein kaikenlaisia ostoksia: pari lohifilettä graavattavaksi, lammasta (jauhettuna ja ei), patonkia, kuivahedelmiä, paria juustoa, yrttejä, neljä pulloa viiniä. Tuossa Marketissa on sangen hyvät viini- ja olutvalikoimat ja paikalla oli nyt myös heidän ostajansa, innostunut nuori mies, joka ylipuhui minut pullolliseen chileläistä Toro de Piedraa, kun "se maistuu kuin ainakin $18 viini eikä tämä maksa kuin $12.99". Ostin myös kolme valkoviiniä, jotka kaikki olivat uusia tuttavuuksia minulle.

Markettikierroksen jälkeen oli jo hyvinkin lounasaika eikä tosiaan kotona ruoista puutetta, joten aterioitsin ja sitten vielä vähän asioimaan. Auton nokka kohti Mindy´s Day Spata, jossa tapaan käydä muutaman kerran vuodessa vahauttamassa kulmakarvani. Oikein kauneudenhoidolle pyhitetty päivä! Kaikki työntekijät siellä ovat vietnamilaisia. On jännä kuunnella sitä kieltä, kun siitä ei sitten ymmärrä sanaakaan. Aika monista kielistä pystyy arvaamaan sanan sieltä täältä, mutta tuo ei aukene minulle ollenkaan. Ehkä se on hyvä asia.

Ennen kotiinpaluuta kurkkasin, mitä askartelukauppa Hobby Lobbyssa olisi tarjolla ja sitten vielä kieppaus suosikkiputiikkiini TJ Maxxiin. Noista kahdesta viimeksimainitusta en oikeastaan löytänyt mitään erityistä, mutten toisaalta ollut mitään vailla. Ei yhtään hassumpi päivä! Ja mitähän huomiseksi keksisi...