Vauvanpeitto

Tukholma, 2000-luvun loppupuoli. M oli vastikään aloittanut uudessa työpaikassa ja päivän ohjelmassa oli perehdyttämistilaisuus uusille työntekijöille. Tauon aikana M sattui juttusille H:n kanssa, joka myös oli näitä äskettäin palkattuja. Lieneekö jommallakummalla ollut jotakin asiaan liittyvää päällään, mutta juttu oli siirtynyt Japaniin. M mainitsi jossakin vaiheessa serkkunsa olevan naimisissa japanilaisen kanssa ja asuvan USA:ssa ja että heillä on poika. Tähän H, että hänkin tuntee suomalaisen naisen, joka on ihan samassa tilanteessa. Mikähän sen serkun nimi mahtaa olla? Vaikea arvata. M on minun serkkuni ja H on erään entisen turunaikaisen (a long, long time ago, in a galaxy far, far away) työkaverini tytär, mutta nuo kaksi eivät tietenkään näitä yhteyksiä ennen tuota sattumaa tienneet.

Muutama vuosi sitten H sai nätin tyttären ja aikaansaavana naisena tein vauvalle peitteen, jossa oli koristeina kuvia mm pihamme auringonkukista. Keväällä kuulin Rva A:lta - H:n äiti - että H:lle on tulossa toinen lapsi ja toukokuussa syntyi tyttö. Lupasin taas tehdä peitteen, mutten ehtinyt saada sitä edes alulle ennen  Suomen/Ruotsinmatkaamme. Nyt loppukesästä päätin, että on paras kääriä hihat ja tehdä se peitto, sillä muuten vauva on entinen vauva ja peitto pitäisi tehdä isommaksi (eli isompi urakka). Nyt halusin jotakin täysin erilaista repertuaariin ja enemmän sellaisen "grunge"-tyylisen, vapaalla kädellä ommellun työn. En tiedä, mitä vauva tuumii, mutta häneltähän ei kysytä.

Tässä kuvia aikaansaannoksestani. Pääsee Rva A:kin näkemään etukäteen, mitä tuleman pitää...

Ai, mitä se Brave Turtle meinaa? Olin vuosia sitten käymässä seniorin kotona, joka on pienessä kalastajakylässä. Kävelimme satamassa katselemassa veneitä ja kyselin niiden nimiä, koska japaninkielentaitoni on tasoa, että saan itseni vaan pulaan. Yhden veneen nimen seniori käänsi Brave Turtleksi ja minusta se oli hyvin symppis nimi. Tilasin myöhemmin nauhaa samalla kirjonnalla ja harvat ja valitut työni saavat sen tunnisteeksi.

H:lle voi kertoa, etten yhtään halua naljailla peitteen kääntöpuolen kissoilla (H:lla on chihuahua), mutta minulla sattui olemaan kissakangasta sopiva pala ja olkoon nyt vaikka muistutuksena meidän kahdesta mirristä, Kaijasta ja Tiinasta.

Että näin, vauva S - onnea ja iloista elämää!