Illan sotkut |
Sotkin ainekset eilen illansuussa ja jätin yön yli muhimaan. Asiaan kuuluu, että niitä ei vaivata, vaan sekoitetaan kepeästi. Ihan peruskamaa: jauhoja, vettä, suolaa ja hiivaa.
Aamulla sitten pikkuhiljaa pääsin kääntelemään ja kohottamaan taikinaa. Siinäkin oli pari vaihetta ja taas kului aikaa.
Aamulla käänneltiin ja kohotettiin |
Koko homman ydin on, että leipä paistetaan padassa - tai kuten minä: valurautaisessa paistinpannussa - joka on kuumennettu ennakolta uunissa. Se antaa ihanan rapean pohjan leivälle. Pitsakivi saattaisi ajaa asian melko hyvin sekin, mutta ehkä tuo paistinpannu kuitenkin on parempi.
Uunituoretta leipää |
Olisin voinut laittaa uunin hitusen kuumemmalle ja saada vielä vähän enemmän väriä leipään, mutta hyvää oli näinkin ja kypsää. Pohja on myös nätti, vaikkei tullut otettua kuvaa. Rouva Varsinais-Suomesta mainitsi leivän olevan isohuokoista ja kepeää ja se piti paikkansa. Taidan tehdä leipää toistekin paistinpannussa, sillä pohja on niin paljon kivemmantuntuinen kuin meidän normaaleilla uunipelleillä saa. Joko palaa tai sitten jää kalmankalpeaksi. Meillä on kaasuhella, josta pidän kovasti, mutta tiettyjen uunileipomusten kanssa pitää olla tarkkana.
Tätä tehdään toistekin!
Nam! |
Hyvältä näyttää! Jos käyttäisit kantta paistoastian päällä puolet kypsennysajasta, saisit myös leivän yläpinnan rapeaksi. Astian ei siis tarvitse olla pata, vaan kattilakin käy. Lämmin leipä on kyllä ihan huippua...
VastaaPoistaLuin juuri tänään karppaamisen lisääntymisestä Suomessa. Katsokaa leipää, hyvät ihmiset! Lämmin leipä ja kylmä maito, nam! Huomaan myös, että käytössä on myös tuttu vasta paistetun leivän leikkaamiseen mainiosti sopiva veitsi.
VastaaPoistaTein alumiinifoliosta tötsän, joka oli kantena leivän päällä paistamisen alkupuolella. Pinnasta tuli rapea ja se kumisi kivasti koputettaessa, joten siitä en valita. Olisi vain pitänyt laittaa uuni pikkasen kuumemmaksi.
VastaaPoistaJa joo, tuo veitsi on ainoa, joka meillä tehoaa kovakuorisiin leipiin...