Memorial Day -viikonlopun menyy - Osa I

Nautiskelemme pitkästä viikonlopusta, koska Memorial Dayn takia maanantai on vapaapäivä. Ilmatkin suosivat mainiosti. Koska kuvioihin kuuluu tällä kertaa kahdet vieraat, niin olen yrittänyt miettiä ateriavaihtoehtoja. Kyse on yhdestä ateriakokonaisuudesta per vierailu. Mielelläni käytän tällaiset tilaisuudet hyväkseni ja vieraat joutuvat jonkin uuden reseptin koekaniineiksi.

Sunnuntain kani on unkarilaistuttumme. Olen ajatellut perunagratiinia, possun sisäfilettä, maissintähkiä, punasipuli-tomaattisalaattia ja jälkiruoaksi "sen-piti-olla-rapaperipiirakkaa-mutta-kaupassa-ei-ollut" eli korvikkeena mustikka-mansikkapiirakkaa, jonka juniori on jo todennut ulkonäöltään kelvolliseksi. Kävin ammentamassa ideoita Rouvan Varsinais-Suomesta blogista eli possua  ja maissia lukuunottamatta kaikki on varastettu härskisti sieltä. Possusta tuli hätävara, sillä alkuperäinen kala piti vaihtaa, kun lähikaupan valikoimat eivät tällä erää oikein vakuuttaneet. Perunagratiiniin aion laittaa parmesanjuustoa, jota Rouva ja hänen Herransa ehdottelivat emmentalin sijaan. Jos asiaa ja ilmanalaa ajattelisi, niin kepeämmätkin vaihtoehdot olisivat hyviä 30 asteessa, mutta näin tällä kertaa. Olin aikonut myös leipoa leipää, koska itse tykkään leivästä, mutta alkoi tuntua, että tulee vähän tårta på tårta, kun on jo sitä gratiinia ja maissia ja sitten vielä se vieras yrittää välttää kokeilumielessä gluteiinia. Peruna ja maissi taitavat sentään sopia hänelle, mutta se leipä ei (ainakaan minun perusleipäni). Piirakassa on hyvin vähän jauhoja ja sanoin, että voi jättää syömättä tai krapsuttaa kuoret pois ja syödä marjat, jos niikseen tulee.

Minulla on sellainen viha-rakkaussuhde tomaattiin. En ole allerginen, mutta tomaatti ei ole koskaan ollut varsinainen suosikkinaposteltavani. Jotenkin happoisuus vaikuttaa ja tietysti sekin, että on oikeastaan vaikea löytää TODELLA hyviä ja makeita tomaatteja. Yritin kerran kasvattaa itse ja sainkin muutamia, mutta sitten sellainen "green tomato horn worm" löysi kasvini ja napsi suuhunsa loput tomaatit. Ja se mato onkin todella ilkeän näköinen: sellainen kymmensenttinen kirkkaanvihreä jötikkä, jolla on sarvikuonomainen sarvi eli nimi kuvaa sitä aivan nappiin. Asiaan palatakseni - päätin kuitenkin kokeilla Rouvan kokoelmista punasipuli-tomaattisalaattia. Takerruin tuohon, koska Rouva kuvaili eloisasti, miten punasipuli kesytetään sokerilla. Tulin täyteen sirkuksen eläintenkesyttäjän uhoa. Jos sipuli kesyyntyy, niin ehkä sitten myös tomaatti.

Nyt myyntiin tulleet maissintähkät ovat olleet yllättävän makeita. Yleensä saamme nauttia sellaisista vasta loppukesästä. Toki piti ostaa, kun tarjouksena sai 12 tähkää kolmella dollarilla ja niitä mainostettiin oikeutetusti "very sweet". Mistä lienevät peräisin??? Hällä väliä. Höyrytetään kattilassa ja voilá! Grillatakin voisi, mutta tänään riittää höyry.

V-S Rouvalla on myös se etu puolellaan, että omasta takaa löytyy viini- jne. asiantuntija. Meidän tämän päivän juomavalikoimat on kasattu tyyliin punaista ja valkoista, makeaa ja kuivempaa. Lähinnä etiketin ja hinnan perusteella "Kas, kokeilenpa tuota". Beringerin Moscato tuli lahjuksena hyväntekeväisyydestä. Kitaristin sisällä on argentiinalaista Little Chicaa, jota en ole ennen kokeillut, mutta kohta olen viisaampi. Ei ole kuvassa, mutta tarjolla on myös kalifornialaista laatikko-Pinot Grigiota Target-kaupan valikoimista.

Tässä sitä piirakkaa. Näyttää kyllä minustakin ihan syötävältä - ainakin, jos lisänä on vaniljajätskiä. V-S Rouvalla on todisteita jätskinhimostani 80-luvun lopulta, mutta tätähän ei kaikille kehtaisi tunnustaa... Onneksi vain Rouva oli todistamassa.