lauantai 4. lokakuuta 2014

"Pullorisu"

Sain vastikään lahjaksi ns. pullo-oksan. Sitä ei voi ihan pullopuuksi kutsua, koska on hennompaa tekoa ja mittaakin vain noin metrin verran, mutta sama idea. Ohessa lainaus Smithsonian Gardensin  blogisivulta, jossa kerrotaan ilmiön taustasta. Itse asiassa tämä muistuttaa Amerikan intiaanien unisieppaajia, joiden verkkoihin painajaiset jäävät kiinni ja aamuaurinko tuhoaa ne. Oli sitten painajaisia tai pahoja henkiä, niin niistä täytyy päästä eroon.

Folklore and written sources from as early as 1776 indicate that this centuries-old custom originated in the kingdom of Kongo on the West African coast... When Africans were brought to the Americas as slaves, some were able to continue this practice, using whatever resources they had available. Variations appeared on islands in the Caribbean. The more familiar bottle trees we recognize today were likely a Creole invention, becoming particularly prominent in the southern United States from eastern Texas to South Carolina, where bottles were often placed on the branches of crape-myrtle trees.

While the  meaning of bottle trees continues to evolve as it has for centuries, one of the more common interpretations is that they protect the home and garden by catching evil spirits, which some say are attracted to the bottles by their bright colors (sometimes made by swirling paint on the inside of a clear bottle). Once inside, the sunlight destroys the spirit.   Other interpretations suggest the spirits are trapped inside the bottles in the evening. Then, the morning sunlight destroys them. If you pass by and happen to hear the wind blowing across the bottles, it is thought to be the sound of the spirits trapped inside. Bottle trees have also been thought to bring rain, luck, and to make trees bloom.
Yleensä näissä näkee viinipulloja - ja sinisiä, jos suinkin mahdollista - mutta koska oma risuni oli kepeämpi, niin viinipullot olisivat mielestäni olleet turhan mahtipontisia. Olutpulloja meiltä kuitenkin löytyy. Pesin seitsemän Peroni-pulloa ja putsasin etiketit pois (sellainen täältäsaatava Goo-Goo Gone -suihke on ehtaa tavaraa kaikenlaisten tarrojen poistamiseen). Tämä lokakuinen lauantaiaamu valkeni kauniina, mutta kylmäntuulisena eli oikein hyvä maalaussää. Halusin nimittäin koristella nuo pullot, että saisin vähän väriä etupihalle, koska nyt oli pelkkiä tummavihreitä pulloja tarjolla. Jos tarkkoja ollaan, niin olisi meillä myös ollut ruskeita olutpulloja mutta kokeilin näillä vihreillä ensialkuun. Varustauduin kahvikupillisella ja toisella ja kolmannella ja... Sopivia maalinrippeitä oli vain punaista ja valkoista, mutta yritin välttää jouluvaikutelmaa parhaani mukaan. Lopputulos on hyvin kotitekoisen oloinen, sillä kaikki on käsivaralta & ex tempore maalattua. Toisaalta pullot on helppo vaihtaa, jos joskus inspiroidun johonkin muuhun. Haa!!! Itse asiassa taidan jatkossa pyytää meillä käyviä vieraita koristelemaan minulle pullon, jonka voin sitten laittaa oksalle!
Sain tämän oksan, koska ystäväni C muisti minun maininneen, että haluaisin pullopuun. C oli käynyt syyskuussa taidefestareilla ja löytänyt tämän "risun" ja osti sen minulle. C:llä on elefantin muisti. Mikä hupaisinta, olin myös jo tilannut itselleni synttärilahjaksi Big Daddy -pullopuun eli sama juju, mutta isommassa mittakaavassa ja se tuli muutama päivä sitten. En vaan ole vielä ehtinyt laittaa sitä esille ja sitä paitsi se menee takapihalle ja saa edesmenneen luumupuun paikan, joten nämä kaksi pullopuuta eivät mitenkään kilpaile toistensa kanssa. Toivottavasti Big Daddy kestää kauemmin kuin se luumupuu! Takapihan puu on tosiaan isompi ja siihen aion pikkuhiljaa kerätä viinipulloja. Ei siis mitään kyykkyviinipahvilaatikoita (jotka voisivat sinänsä antaa pikantin lisänsä kokonaisuuteen), vaan oikeita pulloja. Ja niitä tarvitaan yli 20...

3 kommenttia:

  1. Olipas mielenkiintoista! Unisieppareita meilläkin on tehty ja ollut käytössä, mutta tämä oli nyt ihan uutta. Hauska idea tuo vieraskirja-pullopuu.

    VastaaPoista