A Thousand Kisses Deep

Leonard Cohen ei yhtään liioitellut sanoessaan eilisiltaisen Atlantan-konserttinsa alussa, että tulevat antamaan kaikkensa. Puitteet olivat myös upeat, sillä  Fox Theatre oli juuri omiaan tälle tulkitsijalle ja hänen taustajoukoilleen.

Olin ollut niin kade, kun kuulin viime vuonna, että Cohen konsertoisi Helsingissä osana Old Ideas-kiertuettaan enkä siinä vaiheessa ollut löytänyt yhtään esiintymistä tällä mantereella. Tammikuussa onneni kääntyi ja kuulin maaliskuisesta pysähdyksestä Atlantassa. Varasin heti liput ja tuskin maltoin odottaa näitä kahta kuukautta.

Mahtaako Leonard Cohen olla tutumpi Euroopassa kuin täällä vai oliko minun otantani vaan kovin rajoittunut? Kysyin muutamilta eri-ikäisiltä työkavereilta Cohenista eikä mies ollut kenenkään rekisterissä. Hmmh. En nyt kuitenkaan ollut ihan ainoa Atlantassa, joka tuli konserttiin. Ei ollut aivan loppuunmyyty, muttei paljon puuttunutkaan.

En toden totta pettynyt, sillä Cohen esiintyi yhteensä kolme tuntia mukanalukien reilu encore-osuus (plus vielä väliaika tuon päälle). Taustamuusikot ja -laulajat olivat myös erinomaiset. Yksi laulajista esitti Alexandra Leaving´in, joka oli minulle outo kappale (tai ehken vaan ollut koskaan kuullut niin kirkasäänistä versiota), mutta se oli upea. Illan tarjonta sisälsi sekä uutta että vanhaa materiaalia mukavana yhdistelmänä.

Cohenin sanoituksilla on vähän synkkä maine; mies tietää sen itsekin ja laski siitä leikkiä. "Lighten up, Cohen!", hän kertoi turhaan sanovansa peilikuvalleen.

Pyydän anteeksi kuvien laatua: itse kännykän kameralla näpättyjä...