tiistai 24. joulukuuta 2013

Verjus ja silleen

Meillä oli ihan peruslohta kaupasta

Verjus-kastiketta

Cornmeal spoon bread
Meidän jouluaaton ruokailusta on muotoutunut kuin itsestään sellainen vähemmän perinteinen ainakin noin suomalaissihdistä katsoen. Kaiken lisäksi, kun meitä on yleensä vain kolme henkeä pöydässä, niin ei siinä hirveitä määriä ruokaa tarvita. Koska kuitenkin tekee mieli juhlistaa tilaisuutta jollakin tavoin, niin olen viime vuosina ruvennut testaamaan kiintoisia reseptejä ja tänä vuonna kunnian saivat Bon Appetit -lehdestä bongattu Roast trout with lentils and verjus, Better Homes and Gardens -lehdestä löytynyt kohokasmainen Cornmeal spoon bread and juniorin toiveena ollut Red velvet cake jälkiruoaksi, johon valitsin reseptin Divas Can Cook nettisivulta.

Red velvet -kakku ennen...

... ja jälkeen.
Pikahaulla en löytänyt netistä juuri sitä Cornmeal spoon bread -reseptiä, jota itse kokeilin, joten tässä se ohje:

Cornmeal spoon bread

5 tbsp unsalted butter, softened
4 cups milk
1 cup fine ground white or regular cornmeal
1 tsp kosher salt
1 tsp sugar
4 eggs, separated
1-8 tsp cream of tartar

1. Preheat oven to 400 oF. Butter a 1½-quart soufflé dish with 2 tsp of the butter, set aside.
2. In a large saucepan heat milk until just below boiling. Slowly whisk in cornmeal; bring to boiling. Cook, whisking constantly, over medium heat about 5 minutes or until mixture thickens and begins to pull away from the sides of the saucepan. Remove from the heat; transfer to a large mixing bowl. Cool 10  minutes. Whisk in the remaining 3 tsp butter, salt, and sugar. Beat in egg yolks until well blended.
3. In a large mixing bowl beat egg whites until they form soft glossy mounds. Stir one-third of the beaten whites into cornmeal mixture to lighten. Gently fold in remaining egg whites. Gently turn into prepared soufflé dish (batter will nearly fill the dish). Bake 30 minutes or until puffed and golden brown. Cool 5 minutes before serving. Makes 8 servings.




Hankin nettikaupasta siihen kalaohjeeseen tarvittavaa verjus´ia. Aine oli minulle aivan uusi tuttavuus. Hintatasoltaan kuin viiniä. Kun olin etukäteen ottanut selvää tuosta, niin odotin jostakin syystä maun olevan miedon etikkaista. Ei todellakaan. Siinä on ihan nimensä mukaisesti vihreä aromi, sellainen hapokas; minulla tuli mieleen valkoisista herukoista tehty mehu. Pidin kovasti. Varmasti aika monikäyttöistä!

Mitä tulee tuohon "maissilusikkaleipään", niin sepä olikin hyvää. Täällä Syvässä Etelässä syödään paljon ns. maissileipää, joka on minusta aika rakeista ja pliisunmakuista, mutta tuo kohokasversio on aivan jotakin muuta. En tiedä, miten helposti Suomessa "corn mealia" on saatavilla, sillä se on sellaista mannaryynimäistä jauhoa. Haa! Kuinka tuo resepti mahtaisi muuten onnistua mannaryyneillä???? Pitää varmaan joskus kokeilla ihan periaatteesta.

Kaiken kaikkiaan olimme kaikki tyytyväisiä jouluaaton ruokalistaan ja voisimme hyvin kuvitella syövämme samoja ruokia toistekin. Eli äitimuoria lainatakseni: kyllä tuota syö ennenkuin selkäänsä ottaa.


Hyvää joulua kaikille!

1 kommentti:

  1. Ihanalta näyttävät teidän jouluruokanne! Jäi kyllä kaihertamaan tuo verjus...

    VastaaPoista