lauantai 22. marraskuuta 2014

Ompeluksia

Hups! Melkein kuukausi kulunut sitten viime postauksen, mutta eipä tässä ole kovin kummoisia tällä välin tapahtunut. Nyt on kuitenkin kiitospäivänviikko tulossa ja olen järjestänyt itselleni lomaa maanantaista keskiviikkoon ja loppuviikko olisi muutenkin vapaata töistä. Eipä hassumpaa!

Olin oikein aikaansaava tänään: Meillä oli ollut alivuokralaisina kaksi kissaa heinäkuusta lähtien, kun omistajansa taloa rakennettiin, mutta tänään päästiin lopulta siihen vaiheeseen, että C haki mirrinsä uuteen kotiin. Ihmeen hyvin tämä homma sujui lähes 4½ kuukautta, vaikka meillä on kolme kissaa omasta takaa. Pystyimme kuitenkin pitämään joukot erillään minun mainion johtamistaitoni turvin. Lainakissojen lähdettyä siivosin niiden käytössä olleet tilat ja huomenissa - jos ilmat sallivat - vetäisen takakuistin painepesurilla. C:n kissat olivat enimmäkseen siellä kuistilla, mutta parin viime viikon kylmien öiden aikana olin tuonut ne ns. radiohuoneeseen. Ai niin, onko ollut juttua, että minulla ja Seniorilla on radioamatööriluvat? Ei tosin olla oltu erityisen radioaktiivisia aikoihin, mutta luvat ovat voimassa ja uusimme ne seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi loppukeväästä.

Kun nyt olin alkuun päässyt, niin samalla siivosin huushollin muutenkin ja sitten siirryin ulos ja sain lopulta ruohonleikkurin käyntiin ja vetäisin pihan siistiksi. Toivottavasti syksyn viimeinen kerta! Näppärästi sain samalla silputtua pudonneet lehdet, mutta niitä tulee vielä lisää...

Ehdin myös käydä tonkimassa yhden kangas-/mattokaupan (jne) valikoimia. Se Ohco on mainio paikka, jos mitään sisustustekstiilejä tai mattoja tarvitsee eivätkä hinnat välttämättä hirvitä. Meillä oli sellainen tilanne, että piti aivan ehdottomasti uusia kahden kissojen suosiman nojatuolin päälliset. Lähes 20 vuotta sitten peitin kuluneen beigen nahkaverhoilun seepraraidoilla, mutta nyt ei niitä saa enää pesemälläkään siisteiksi. Piti löytää jotakin, joka mallaisi olohuoneen verhoihin (kangas myös sieltä Ohcosta) ja sohvaan (ruskea Ishimoton Marikangas). Hipsin Ohcon "peräkamariin", jossa on jämiä $3.99 ja $5.99 jaardihintaan. ja löysin aivan kelvollisen n 3½-metrisen pätkän. Vähempikin olisi minulle riittänyt, mutta ei tuollekaan tullut hintaa kuin hitusen yli 14 dollaria. Käytin vanhaa seeprapäällystä mallina ja ompelin uudet päälliset alta aikaysikön. Koska kangasta oli reilusti, niin tein samaan syssyyn tuoleihin "kissasuojukset" ja vielä jäi materiaalia vaikka tyynynpäällisiksi.

Tässä ovat ne verhot ja niistä olen pitänyt todella paljon. Merilevä aiheena ja yllättävän hyvin seepraraidat ovat sopineet niiden kanssa. Musta on yhdistävä tekijä.








Tiinaa tämä kangastouhuilu ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, mutta toki piti plopsata itsensä tuolille, kun kerran oli tilaisuus.










Ja tässä toinen niistä tuoleista uudessa kuosissa. Ovat aikoinaan olleet yhden säästöpankin kokoushuoneen kalusteina ja kun siellä tehtiin remonttia, niin pystyin hankkimaan niistä kaksi itselleni edullisesti. Nämä tuolit ovat kulkeneet uskollisesti mukana 80-luvulta lähtien "and still going strong"...

Olin huomannut seepraversiossa hyväksi lisäksi laittaa kankaan taakse eränlaisen vyön noin alaselän kohdalle, ettei kangas lähde repsottamaan. Vaikken huomannut vastaavaa repsottamistaipumusta tämän uuden kankaan kohdalla - ehkä koska se on tukevaa - niin lisäsin kuitenkin tällaiset kuminauhaklipsit, jotka jäävät piiloon pehmusteen ja selkänojan väliin. Ylä- ja alareunasta kangas menee n 17 cm pehmusteen taakse ja reunoilta kymmenisen senttiä ja pysyy napakasti paikoillaan, mutta on helppo ottaa pois tarvittaessa.

Tässä toinen tuoleista ja siinä on se "kissasuojus". Maastoutuu aika hyvin. Ajattelin laittaa niiden suojusten sisään ohuen muovin tms kaiken varalta. Vaikka nämä ovat kaksinkertaiset ja kangas on paksua, niin en haluaisi suuremmin jälkiä varsinaiseen kankaaseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti